Matkapuhelinverkon tukiaseman toteutuskustannukset ja kustannuksia ohjaavat tekijät

Kuluvan vuosikymmenen alussa matkapuhelinoperaattoreiden investoinnit toisen sukupolven verkkoihin taantuivat eivätkä investoinnit kolmannen sukupolven verkkoihin lähteneet käyntiin odotetusti. Verkkotoimitusten kannattavuus laski markkinoiden supistuessa ja uusien toimijoiden tullessa markkinoille. Toisaalta 3G- verkkojen osalta teknologiset haasteet lisäsivät projektien toteutuskustannuksia. Tilanne ajoi verkkotoimittajat parantamaan kustannustehokkuuttaan monin eri tavoin. Tässä diplomityössä tutkitaan matkapuhelinverkon rakentamiseen liittyviä kustannuksia ja näitä kustannuksia ohjaavia tekijöitä. Koska verkon tukiasemat muodostavat suurimman osan kustannuksista ja määrällisesti näistä on saatavissa suurin otos, työ keskittyy tukiasemiin liittyviin kustannuksiin. Lisäksi keskitytään tietoliikenneosan toteutukseen, jolloin esimerkiksi rakennustyön osuus jää pois. Tutkimuksessa tarkastellaan ensiksi viiden organisaatioltaan ja verkkoteknologialtaan erilaisen projektin toimintatapoja ja kustannusdataa. Tarkoituksena on saada informaatiota näiden tekijöiden vaikutuksista tukiaseman toteutuskustannuksiin. Tämän jälkeen luodaan malli, jolla kerätään kolmesta toteutusvaiheessa olevasta projektista tietoa tapahtumista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa kustannuksiin. Empiirisen osan päätteeksi tulokset verifioidaan seminaarissa, jossa kokeneet projektipäälliköt arvioivat tuloksia. Tutkimuksessa havaittiin ensinnäkin, että epäyhtenäinen kustannusseuranta ehkäisee tehokkaasti sekä projektien välistä kustannusvertailua detaljitasolla että projektien takaisinlaskentaa. Vaikka projektiraportointi tuottaisikin projektin metriikan ja tuloksen oikein, se ei riitä mikäli halutaan pureutua kustannusrakenteisiin ja pyrkiä nostamaan sitä kautta kustannustehokkuutta. Työssä esitetään normalisointimenetelmä, jolla voidaan paremmin vertailla paikalliskustannuksia projektien välillä. Projektiorganisaatiomalleista tarkastellaan esimerkiksi ns. ROM (Roll Out Management) -mallia, jossa implementointityön ohella projektin johtaminen on pääosin alihankittu. Näyttää siltä, että erityisen suurissa projekteissa ROM-malli pärjäisi kustannustarkastelussa melko hyvin. Riskinä on, että samalla menetetään oman organisaation näkyvyys projektin toteutuksen yksityiskohtiin, joka taas vaikeuttaa omaa oppimista, laadun ylläpitämistä ja asiakaspinnan hallintaa. Odotetusti 3G verkko on kalliimpi toteuttaa. Lisäksi projektin johtamisen kustannukset kasvavat merkittävästi, mikä ei ehkä ole niin itsestään selvää Tutkimuksen mukaan projekteissa käytettiin tukiasemien toteutuksessa normia enemmän asennuskertoja ja asennusaikaa, millä on suora vaikutus projektin kustannuksiin. Kontekstin ulkopuolelta eniten vaikuttava tekijä oli tukiaseman rakennustyö, joka aiheutti projektin osien toimitusaikojen venymistä. Tutkimuksessa ei tullut esille juuri ongelmia laitteiden toimitusajoissa eikä logistiikassa. Työssä esitetään seitsemän parannusehdotusta ja kaksi aihetta jatkotutkimukselle. Lisäksi kehitetyn mallin avulla tarkastelu voidaan toistaa kustannuksia ohjaavien tekijöiden osalta muissa projekteissa