Pohjaveden kustannusten hallinta tunnelirakentamisessa

Työn tavoitteena oli tutkia tunnelin tiivistämiskustannusten muodostumista ja tiivistystyöhön kuluvaa aikaa sekä niihin liittyvien riskien hallintaa. Tutkimuksen painopiste on ollut sementtipohjaisessa injektoinnissa, mutta työssä käsitellään myös muita tiivistysmenetelmiä ja -rakenteita. Tunneliin vuotavasta vedestä voi aiheutua merkittäviä ongelmia sekä tunnelissa että sen ympäristössä. Tunneleiden tiiveysvaatimukset ovat kasvaneet tiukempien ympäristövaatimusten ja rakennuskohteiden vaatimusten myötä. Pohjoismaista Ruotsissa tiiveysvaatimukset ovat suurimmat, mutta myös Suomessa on hankkeiden monimuotoistuessa ja tunneleiden vaatimustason noustessa alettu kiinnittää enemmän huomiota tunnelin tiiveyteen. Esi-injektointia käytetään tunneleiden pääasiallisena tiivistysmenetelmänä. Injektointikustannukset muodostavat merkittävän osan tunnelin kalliorakennuskustannuksista. Injektointi hidastaa tai yhdessä perässä louhittaessa jopa keskeyttää louhintatyöt. Odotusajasta syntyy paljon ajasta riippuvia resurssikustannuksia. Injektointiin kuluvan ajan hallinta onkin tärkeää injektoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös injektointiaineen valinnalla voidaan vaikuttaa saavutettavaan tiiveyteen, injektointiaineen menekkiin ja injektointityöhön kuluvaan aikaan. Injektointi on suurin yksittäinen kustannusriski tunnelirakentamisessa. Tunnelin tiivistämisen rationalisoinnilla, kuten tiivistysmenetelmän valinnalla sekä tiivistystöihin kuluvaa aikaa rajoittamalla voidaan vähentää kustannusriskiä. Lisäksi urakkamuodolla ja sopimusteknisillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus riskien jakoon urakoitsijan ja muiden osapuolten kesken