Suodattimen tietovirtojen hyödyntäminen vikatilanteiden hallinnassa ja palvelukonseptien kehittämisessä

Nykyisessä tietointensiivisessä teollisuusympäristössä oikean tiedon saaminen suuresta määrästä jalostamatonta dataa on haasteellista. Tietoa on olemassa, mutta se ei aina siirry oikealla tavalla ja oikeassa muodossa. Tämä on asettanut teollisuuden laitetoimittajat uuteen tilanteeseen, jossa tietoa ja tietämystä voidaan hyödyntää laitteiden suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä. Työn tavoitteena oli tutkia painesuodattimen tietovirtoja ja niiden mallintamisen soveltuvuutta erilaisiin vikatilanteisiin. Tämän lisäksi tavoitteena oli kartoittaa laitevalmistajan näkemyksiä suodattimeen sovellettavista uusista palveluista. Kirjallisuusosassa on tarkasteltu erilaisia tiedon ilmenemismuotoja ja on kartoitettu kuinka tietämystä voidaan hyödyntää prosessiteollisuudessa. Näiden lisäksi on perehdytty tietojohtamisen teoriaan sekä tietämyksen hallintaan prosessiteollisuudessa. Tietovirtojen mallinnus- ja kartoitusmenetelmistä laajimmin esitellään tietovirtakaavioiden (Data Flow Diagram, DFD) teoriaa. Standardeja informaatiovirtojen integroinnissa esitellään niin tuotetiedon, kunnossapitotiedon kuin laajennetun tuotteen näkökulmasta. Kokeellisessa osassa kartoitettiin suodattimen vikatilanteen selvittämisessä tarvittavia tietovirtoja, sekä jälkimarkkinoinnin tarjoamia laitteen elinkaariaikaisten palveluiden tarpeita. Laitevikojen selvitti1misessa tarvittavat tietovirrat mallinnettiin tietovirtakaavioiden avulla ja tiedonkeruu suoritettiin haastattelujen avulla, jotka suunnattiin pääasiallisesti laitevalmistajan sisäisiin yksiköihin. Työssä todettiin, että laitteen vikatapauksista kertyy runsaasti tietoa ja samalla tietämystä asiakkaan laitteen toiminnasta sekä laitteen toiminnan ongelmakohdista. Tätä tietämystä ei tallenneta ja hyödynnetä tarpeeksi. Tärkeäksi katsottiin menetelmä kertyneen tietämyksen tallentamiseen ja hyödyntämiseksi. Laitteen käytettävyyttä kuvaavat tunnusluvut nähtiin erityisen tärkeänä käyttövarmuuden määrittelyssä sekä kunnossapidon sopimusten rajaamisessa. Lisäksi tärkeiksi katsottiin laitteen kunnonvalvontadatan keruu sekä tietämyksen jakaminen asiakkaan kanssa. Tätä tietämystä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi tuotekehityksessä