Teräsverkkojen käyttö katu- ja pyörätierakenteissa

Tämän työn kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin teillä, kaduilla ja pyöräteillä teräsverkkojen mahdollisuuksia yleisten vaurioiden ehkäisyssä. Kirjallisuustutkimusta täydennettiin tiedustelemalla puhelinhaastatteluin Suomen tiepiirien käytäntöjä teräsverkkojen käytössä yleisillä teillä ja tekemällä katselmuksia eri kaupunkien teräsverkkokohteissa. Kaupungit, joissa käytetään teräsverkkoja selvitettiin haastattelemalla 20 Suomen väkiluvultaan suurimman kaupungin teknisten osastojen henkilöitä. Työn kenttätutkimuksessa selvitettiin teräsverkkojen toimivuutta Jyväskylässä. Jyväskylässä tutkittavia kohteita oli yhteensä 26, joista 22 oli pyöräteitä ja kolme oli ajoratoja sekä yhdessä kohteessa teräsverkkovahvistus oli tehty sekä ajoradalla että sen viereisellä pyörätiellä. Yhteensä teräsverkoilla vahvistettua katua ja pyörätietä tutkittiin 9 432 metriä. Tämän lisäksi vertailuksi vahvistetuille rakenteille tutkittiin 2 993 metriä vahvistamatonta pyörätietä. Vertailuosuuksien vertailukelpoisuus oli kuitenkin huono, koska teräsverkot on asennettu vain vaurioherkkiin kohtiin eli vertailuosuudet olivat pääosin vahvan pohjamaan päällä, missä vaurioita ei herkästi synny. Tutkimuksen päätelmät perustuvat Jyväskylässä tehtyyn vaurioinventointiin, minkä tuloksena laskettujen vauriosummien ja niiden osatekijöiden perusteella pyrittiin päättelemään teräsverkkojen vaikutuksia vaurioiden syntyyn ja lisääntymiseen iän myötä. Lisäksi Jyväskylän kaupungilta saatujen routavaaitusten perusteella pyrittiin selvittämään teräsverkkojen vaikutuksia routanousuihin ja routanousueroihin. Jyväskylässä tehdyn vaurioinventoinnin ja muissa kaupungeissa tehtyjen katselmusten perusteella teräsverkoilla vahvistetuilla pyöräteillä halkeamia ei juurikaan ollut syntynyt verkkojen kohdille, mutta teräsverkkojen reunat olivat herkkiä vaurioitumaan. Reunat olivat usein vaurioituneet, koska rakenteeseen asennettu verkko on ollut kapeampi kuin päällyste, minkä seurauksena päällysteet ovat taittuneet halki teräsverkkojen reunojen kohdilta. Sama ilmiö esiintyi myös lähes kaikissa kaupungeissa, joissa katselmus tehtiin. Toinen yleinen ongelma teräsverkkojen käytössä oli liian ohueksi levitetty asfalttikerros verkon päällä, minkä seurauksena teräsverkko oli aiheuttanut epätasaisuutta pyörätien pintaan. Monessa kohteessa teräsverkko oli paikoin jopa esillä. Kohteissa, missä teräsverkko on asennettu sitomattomiin kerroksiin ei esiintynyt teräsverkon reunoille syntynyttä halkeilua, koska teräsverkko oli poikkeuksetta asennettu koko tien leveydeltä ja usein verkot oli limitetty toistensa kanssa. Sitomattomista kerroksista verkon muodotkaan eivät ole heijastuneet pintaan. Vauriosumman perusteella teräsverkkojen vaikutusta ei voitu suoraan todistaa. Kun jätettiin huomiotta teräsverkoista johtuneet vauriot, teräsverkoilla vahvistettujen osuuksien vauriosummat olivat pienentyneet alle vertailuosuuksien vauriosummien. Tämä osoittaa teräsverkkojen toimivan halkeamien ehkäisijöinä. Toimivuus kuitenkin edellyttää oikeata ja huolellisesti toteutettua asennusta. Jyväskylän ajoratakohteissa ei voitu tehdä päätelmiä, koska kohteet olivat vaurioitumisen kannalta liian nuoria ja koska kohteille ei löytynyt vertailuosuuksia. Muissa kaupungeissa sen sijaan oli ajoratakohteita, joista oltaisiin voitu päätellä teräsverkojen vaikutusta tien urautumiseen, mutta parantavaa vaikutusta ei silmämääräisesti havaittu. Kaduilla havaittiin samanlaisia puutteita kuin pyöräteilläkin. Työn viimeiseen osaan pyrittiin kokoamaan ohjeita ja suosituksia teräsverkkojen käyttöön aiemmin tehtyjen tutkimusten ja ohjeiden sekä tämän tutkimuksen perusteella