Levyaihioiden poikittaishalkeamiin vaikuttavat tekijät teräksen jatkuvavalussa

The objective in this master's thesis was to analyze continuous casting machine's data, which is automatically recorded during the cast, and to find out causes of transverse cracking. Concentration is especially on cracking at the end of the cast. The theoretical part examines some elements, which most affect hot ductility of steel. The most important factors of continuous casting machine affecting to slabs surface quality are also examined. Introduction of measure equipment used in experimental part of the thesis (machinery to calculate mould's friction and scanning pyrometer) is made in this section. In the experimental part some part of the data was analyzed statistically (concentration of elements and thickness of rolled slabs) and the other part visually through different diagrams. Data from pyrometer was examined with both practices. According to measurement data no definite reasons for transverse cracking were found. Surface temperature was always over A3 -temperature in straightening, as it should be, and there was no correlation between friction measurements and cracking. Steel's composition did not reveal any explanatory differences either. However heat transfer calculations pointed out that transverse cracks in end of cast can be developed in interaction between 3. secondary cooling areas relatively powerful cooling intensity and coarse crystal structure in mould born depressions. If this theory is correct, reduction of 3. secondary cooling area's minimum water volume can be recommend as work's summary, which probably requires change of nozzles.Diplomityön tavoitteena oli löytää jatkuvavalukoneelta tallennetuista tiedoista selittäviä tekijöitä varsinkin valusarjojen lopussa esiintyville poikittaishalkeamille. Kirjallisuusosassa tarkastellaan alkuaineiden vaikutuksia teräksen kuumasitkeyteen, joka vaikuttaa voimakkaasti halkeamien syntyherkkyyteen. Tämän lisäksi käydään läpi tärkeimmät valunauhan pinnanlaatuun vaikuttavat prosessimuuttujat. Valukoneen kokillin kitkaa mittaava laitteisto ja valettavan aihion pintalämpötiloja mittaava skannaava kaksiväripyrometri esitellään myös työn tässä osassa. Kokeellisessa osassa aineistoa tutkittiin pääosin tilastollisesti (alkuainepitoisuudet, valssattujen levyjen paksuudet). Prosessimuuttujia ja kitkatietoja tarkasteltiin kuvaajien perusteella visuaalisesti. Lämpötilatietoja vertailtiin kummallakin tavalla. Mittausaineiston perusteella mitään selkeitä syitä poikittaishalkeamien syntyyn ei löytynyt. Oikaisussa pintalämpötilat olivat aina selkeästi A3 -lämpötilojen yläpuolella, kuten pitääkin, eikä kitkamittaus korreloinut selkeästi halkeamien kanssa. Selittäviä eroja ei löytynyt teräksen analyysistakaan. Kuitenkin tehdyt lämmönsiirtolaskelmat osoittivat, että poikittaishalkeamat voivat syntyä valun lopussa 3. toisiojäähdytysvyöhykkeen suhteellisen voimakkaan jäähdytystehon ja kokillissa syntyvien painaumien aiheuttaman karkean kiderakenteen yhteisvaikutuksesta. Jos teoria pitää paikkansa, työn johtopäätöksenä voidaankin suositella minimivesimäärien vähentämistä 3. toisiojäähdytysvyöhykkeellä, mikä tosin edellyttänee suutinten vaihtamista