Leikkausprosessin uudelleensuunnittelu - anestesiavalmistelu leikkaussalin ulkopuolella

The research problems and objectives of the study are:. - Should anesthesia induction be performed outside the operating room from the industrial management point of view? - How should the performance and efficiency of surgical treatment process be measured? - Which metrics are the most valid ones in the surgical treatment process of emergency patients? The basic part of this study consists of quantitative analysis of the operating room: cycle times, throughput times, lead times, non-operative times and setup times. Two measurements were carried out. In the first one the anesthesia induction was performed in the operating room and in the second one in the induction room. The measurements were carried out in the Orthopedic Operation unit. The performance of the surgical treatment process of emergency patients should be measured by the following metrics: length of stay, wait time before surgery, efficiency, non-operative time and raw utilisation. It is very important that the performance measurement is continual and all the interest groups are taken into account. When the anesthesia induction was performed outside the operating room, the throughput time of the operating room was reduced from 2:43 h to 1:53 h. The additional resources needed were 1.5 persons/OR. The efficiency of the surgical process was increased 10-15 %. In addition, the wait times before surgery were significantly reduced. Most of the OR staff preferred the more efficient operations model. Performing anesthesia induction outside the operating room is preferable from the industrial management point of view, since it increases efficiency and quality of the surgical process. The wait times before surgery can be reduced without increasing the total amount of resources, because the operating room and its processes are typically the bottlenecks of the whole patient care process.Tutkimuksessa selvitetään, onko anestesiavalmistelun toteuttaminen leikkaussalin ulkopuolella, induktiotoiminta, kannattavaa tuotantotaloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi on selvitetty leikkausprosessin ongelmakohtia ja haasteita sekä pohdittu, millaisilla mittareilla leikkausprosessin suorituskykyä tulisi arvioida prosessinäkökulmasta. Tutkimuksen keskeisen osan muodostavat yksityiskohtaiset mittaukset leikkaussalin toiminnasta. Mittaukset tehtiin pääosin ortopedisista päivystysleikkauksista. Toimintaa mitattiin aluksi siten, että anestesiavalmistelu tehtiin leikkaussalissa. Koeaineistossa anestesiavalmistelu toteutettiin leikkaussalin ulkopuolella. Vaikutuksia koko hoitoprosessiin tutkittiin sairaalan tietojärjestelmistä. Henkilöstölle tehtiin pääosin strukturoimattomia haastatteluja ja lisäksi hoitajille tehtiin pienimuotoinen kysely toimintamalleista. Päivystysleikkauksen toimivuutta prosessinäkökulmasta tulisi arvioida kattavalla mittaristolla. Keskeisimmät mittarit liittyvät odotus- ja läpimenoaikoihin, tehokkuuteen, leikkausten väliseen vaihtoaikaan sekä kapasiteetin käyttöasteisiin. Mittaustoiminnan on oltava kattavaa ja jatkuvaa, jotta toimintaa voitaisiin kokonaisvaltaisesti tehostaa. Induktiotoiminnassa yhden potilaan leikkaussalin läpäisyajan keskiarvo pieneni 2 h 43 minuutista 1 h 53 minuuttiin. Varsinainen leikkausaika ei lyhentynyt merkittävästi, mutta leikkausten välisessä vaihtoajassa muutokset olivat suuria. Resursseja lisättiin laskennallisesti 1,5 henkilöä leikkaussalia kohden. Leikkausprosessin tehokkuus (leikkauksia/henkilöstö) parani noin 10-15 %. Lisäksi potilaiden odotusajat leikkaukseen lyhenivät merkittävästi ja henkilöstöstä valtaosa piti enemmän työskentelystä induktiotoimintamallissa. Induktiotoimintaa voidaan pitää kannattavana tuotantotaloudellisesta näkökulmasta. Tehokkuus nousee ja prosessin laatu sekä joustavuus paranevat. Potilaiden odotusaikoja leikkaukseen voidaan lyhentää kokonaisresursseja lisäämättä. Kun otetaan huomioon, että leikkausprosessi on hoitoprosessin pullonkaula, voidaan arvioida, että koko prosessin tehokkuuden kasvu on suurempi kuin leikkaussalin suoran tehokkuuden kasvu. Leikkausyksikön rakenteesta ja yksikössä tehtävistä toimenpiteistä riippuen, voidaan induktiotoimintaa toteuttaa joko keskitetysti tai hajautetusti. Keskitetyssä mallissa kaikkien salien potilaat valmistellaan erillisen tiimin avulla, kun taas hajautetussa mallissa induktiotoiminta on leikkaussalikohtaista