Taloudellisten vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Tutkimuksessa tarkastellaan taloudellisten vaikutusten arviointia maakuntakaavoituksessa ensisijaisesti lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Taloudellisuus tarkoittaa tässä tutkimuksessa kaikkia maakuntakaavakokonaisuuden taloudellisuuteen eli edullisuuteen vaikuttavia tekijöitä, ei ainoastaan rahamääräisiä kustannuksia. Keskeisinä tavoitteina tutkimuksessa oli selvittää maakuntakaavan taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyvää kokonaisuutta lainsäädännön asettamien vaatimusten näkökulmasta, löytää tärkeimmät maakuntakaavoituksen taloudellisuuteen vaikuttavat tekijät ja arviointiin liittyvät ongelmat sekä esittää taloudellisten vaikutusten arviointia maakuntakaavaprosessissa. Vaikutusten selvittämisen ja arvioinnin tehtävänä on tunnistaa ja ennakoida kaavasta aiheutuvat merkittävät vaikutukset etukäteen. Saadun tiedon avulla vaikutukset voidaan huomioida kaavan laadinnassa, hyväksymisensä ja vahvistamisessa eri osapuolien kannalta parhaan mahdollisen kaavaratkaisun löytämiseksi. Kaavoitus ja vaikutusten arviointi tarkentuvat asteittain yleispiirteisemmästä yksityiskohtaisempaan kaavamuotoon siirryttäessä. Keskeisiä maakuntakaavan taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat alueiden käytön kokonaistaloudellisuus, yhdyskuntarakentamisen, taloudellisuus kaavan toteuttajan ja maanomistajan kannalta sekä kaavan ajantasallapito, ajanmukaisuuden arviointi ja toteutuminen. Alueiden käytön kokonaistaloudellisuus saavutetaan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen avulla sijoittamalla keskeiset toiminnot järkevästi suhteessa toisiinsa ja olemassa olevaan rakenteeseen sekä liikenteeseen, tekniseen huoltoon, vesi- ja maa-ainesvaroihin sekä elinkeinoelämään liittyvillä ratkaisuilla. Taloudellisuutta tulee arvioida kaavaratkaisusta saatavien hyötyjen ja aiheutuvien haittojen ja kustannusten sekä tapahtuvan muutoksen perusteella suhteessa eri ryhmiin. Maakuntakaavan vaikutusten arviointia vaikeuttavat alueellisesta ja asiakohtaisesta laaja-alaisuudesta sekä pitkästä aikatähtäyksestä johtuen mm. ongelmien alueellinen erilaisuus, vaikutusten yhteismitattomuus, moninaisuus ja luokittelu, useat vaikutusjärjestelmät ja muutosprosessit, intressiristiriidat, epävarmuustekijät, joustavuuden oikea taso sekä osallistumisen huomioiminen. Arvioinnin suorittamiseen liittyviä yleisiä ongelmia ovat arvioinnin liittäminen kaavoitusprosessiin, arviointitiedon välittyminen, oikea tasoja arviointien riittävyys. Ohjeistuksen mukaisia arvioinnin suorittamistasoja ovat merkintäkohtainen, yhteisvaikutusten ja kokonaisvaikutusten arviointi. Yksiselitteistä vastausta selvitysten ja arviointien riittävyydelle ei ole, vaan riittävyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Jokainen maakuntakaava laaditaan eri lähtökohdista, eri tarpeisiin ja erilaisiin tavoitteisiin perustuen. Tämän vuoksi ei ole mahdollista laatia kaikkiin maakuntakaavoihin soveltuvaa taloudellisten vaikutusten arviointiprosessia ja määritelmää hyötyjen, haittojen ja kustannusten paremmuusjärjestykseen ja vertailemiseen. Myös taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu tapauskohtaisuuteen. Huolimatta maakuntakaavan muuttumisesta yleispiirteisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi, vaikutusten selvittämisen ja arvioinnin on ohjeistuksen mukaan oltava yhä yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa