Materiaalihukka painotuotannossa

Materiaalihukan määrä kertoo yrityksen tuotantoprosessin tehokkuudesta. Hukkaa on tutkittu varsin vähän arkkioffset-painossa. Hukkastandardit ja -sanasto sekä suuri osa julkaistuista hukkatutkimuksista on peräisin 1980-luvulta. Diplomityössä analysoitiin kirjatuotannossa syntyvä materiaalihukan määrä. Lisäksi tarkoitus oli tuottaa suosituksia ja ohjeita siitä, miten hukkatietoa kannattaa kerätä ja analysoida ja miten saatuja tuloksia voidaan hyödyntää. Tarkastelukohteena oli yrityksen arkkioffset-paino, taitto ja sitomo. Hukka-analyysin vaiheet olivat tuotantotietojen kerääminen, niiden oikeellisuuden ja edustavuuden tarkastelu, analyysityökalujen valinta ja analyysien tekeminen. Hukka-analyysit tehtiin vuoden 2001 todellisilla tuotantotiedoilla, jotka olivat yrityksen GD 2000-tietojärjestelmässä. Aineiston kokoaminen osoittautui erittäin työlääksi. Kohdatut ongelmat on listattu. Analyysien aluksi selvitettiin hukan jakautuminen tuotteen osien ja työvaiheiden kesken sekä laskettiin prosessihukan eli käyttämättä jääneiden kirjan osien kappaleiden määrä. Tämän jälkeen laskettiin ylipainoksen ja valmistusvaran suuruus, jonka todettiin olevan painossa keskimäärin liian suuri. Painon, taiton ja sitomon koneiden hukkaa ja tuotantonopeutta analysoitiin histogrammien ja tunnuslukujen avulla. Histogrammeista nähtiin, että muutamissa ongelmallisissa töissä syntyi paljon enemmän hukkaa kuin valtaosassa töistä. Hukan pienentämiseksi olisi tärkeää selvittää, mistä syistä näiden töiden hukka on aiheutunut. Tietojärjestelmästä saatujen tietojen avulla hukan syntymisen syitä ei pystytty kohdistamaan tehdylle työlle. Materiaalihukan ja tuotantonopeuden perusteella painossa vertailtiin paperilajeja, paperin neliöpainoja ja formaatteja sekä painokoneita. Taitossa vertailukohteet olivat paperilajit, taittotavat, taittokoneet ja paperin neliöpainot. Sitomon työvaiheissa vertailtiin taittotapoja, blokin ja kansipahvin korkeutta, leveyttä ja paksuutta sekä kansipahvin ylivetomateriaaleja