Paperiradan mittamuutokset ja siirtyily sanomalehtipainatuksessa

Työssä tutkittiin sanomalehtipaperin poikkisuuntaisia mittamuutoksia ja sivuttaissiirtyilyä coldset-offset painatuksessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pitkäaikaiskeruuta, jonka soveltuvuutta tämän kaltaiseen tutkimukseen pyrittiin myös arvioimaan. Työn päätavoitteena oli löytää ja verifioida ne paperin ja paperiradan ominaisuudet, jotka vaikuttavat paperiradan mittamuutoksiin ja siirtyilyyn sanomalehtipainatuksessa. Tiedonkeruussa oli mukana yksi nelivärinen painotorni ja kolme paperitehdasta. Tutkimukseen valittu painotorni oli instrumentoitu monipuolisesti. Painotornissa oli punnitustelat ennen painolaitteita, painolaitteiden jälkeen sekä ennen taittolaitetta. Lisäksi painolaitteiden jälkeen oli asennettu kireysprofiilia mittaava IQTension-mittalaite. Paperiradan levenemän ja siirtymän mittausta varten painotorniin asennettiin reunanpaikkakameraparit ennen painolaitteita ja painolaitteiden jälkeen. Paperitehtailta saatiin käyttöön tehdasjärjestelmistä paperiominaisuuksia koskevaa mittausdataa, sekä pituusleikkurien rullakartat. Lisäksi VTT:ssa tehtiin täydentäviä mittauksia tehtaiden toimittamista paperinäytteistä. Painokoneen rullapukilla luettiin kaikkien tutkimukseen valitulla tornilla ajettujen rullien viivakoodit ja nämä luetut koodit tallentuivat lokitiedostoon. Näiden rullakoodien avulla painon mittausdata pystyttiin yhdistämään paperitehtaiden toimittamiin paperiominaisuuksiin. Paperiradan havaittiin saavuttavan yli kolmasosan kokonaislevenemästään pelkästään nippipaineen ja ratajännityksen vaikutuksesta. Paperiominaisuuksista tärkeimmiksi osoittautuivat karheus, konesuuntainen murtovenymä ja poikkisuuntainen repäisylujuus. Kuivatuskutistuman vaikutusta arvioitiin vetojäykkyyden kautta. Reunaposition rullien havaittiin levenevän voimakkaammin kuin keskiposition rullien. Kuivatuskutistuma saattaa hyvinkin selittää tämän eron. Painokoneen ajoparametreista tärkein levenemän kannalta on ratajännitys. Paperiradan havaittiin siirtyvän painokoneessa poikkisuuntaisesti TSO-laitteella approksimoitua kuituorientaatiokulmaa vastaan. Jos kuituorientaatiokulma osoitti vasemmalle niin rata siirtyi matkalla infeediltä ylärakenteelle oikealle ja päinvastoin. Myös kireysprofiilin vinoudella ja siirtymällä havaittiin yhteys siten että rata pyrki siirtymään kireämpää reunaansa kohden. Pitkäaikaisseuranta osoittautui erittäin haastavaksi tutkimusmenetelmäksi. Tiedon esikäsittely oli erittäin aikaa vievää ja tulosten analysointi vaati huolellisuutta. Menetelmä sopii parhaiten tilanteeseen jossa halutaan etsiä mielenkiintoisia ominaisuuksia suuresta määrästä mittauksia tarkempia jatkotutkimuksia varten