Pikku-Huopalahden esirakentaminen ja esirakentamiskokemukset

Tämän työn tavoitteena on koota informatiivinen yhteenveto Pikku-Huopalahden esirakentamisesta suunnittelun, rakentamisen ja rakennuttamisprosessin osalta, sekä selvittää miksi erilaisiin ratkaisuihin on lopulta päädytty. Työn toisena tavoitteena on tarkastella esirakentamisen työnaikaisia sekä etenkin esirakentamisen jälkeen saatuja kokemuksia ja tuloksia mm. painumien, sivusiirtymien ja alueella havaittujen ongelmien avulla. Ongelmien esittämisen lisäksi työssä on pyritty löytämään syitä ja ratkaisuja esitettyihin ongelmiin, jotta niitä voitaisiin vastaavissa kohteissa tulevaisuudessa vähentää. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen, paikan päällä tehtyihin havaintoihin painumaongelmista, geoteknisen osaston painuma- ja sivusiirtymämittaustuloksiin sekä esirakentamisen aikana tai sen jälkeen kerättyyn aineistoon. Aineisto koostuu suurimmaksi osaksi rakennus- ja korjausselostuksista ja niihin liittyvistä piirustuksista sekä muista rakentamiseen liittyvistä dokumenteista. Korjauskustannusten osalta aineistoa on kerätty erilaisilla kyselyillä ja haastatteluilla. Aineiston avulla on koottu yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä sekä laadittu painuma- ja sivusiirtymäennusteet alueelle. Alueellisen painumaennusteen mukaan suurin osa alueesta tulee jäämään esirakentamisen yhteydessä painumalle asetettujen tavoiterajojen alle. Laadittujen sivusiirtymäennusteiden mukaan alueen sivusiirtymät ovat suurimmaksi osaksi tapahtuneet ja jäljellä olevien sivusiirtymien suuruudet eivät ole merkityksellisiä alueen toiminnan tai vakavuuden kannalta. Vaikka esirakentaminen on painumien suhteen onnistunutkin tavoitteen mukaisesti, niin alueella esiintyy ongelmia. Yhtenä ratkaisuna ongelmiin työssä esitetään uudeksi painumakriteeriksi tonttialueille enintään 200 mm painumaa. Toimenpiteellä ei kuitenkaan pystytä poistamaan niitä ongelmia, jotka eivät aiheudu käytetyistä esirakentamismenetelmistä, vaan puutteellisista siirtymärakenteista sekä suunnittelussa tai rakentamisessa tehdyistä virheistä. Näiden ongelmien välttämiseksi annettujen esirakentamisohjeiden noudattamista tulisi tehostaa. Esirakentamisprojekti oli Helsingin kaupungin talouden kannalta onnistunut, sillä asetetuissa budjeteissa pysyttiin. Esirakentamisessa käytetty laatu- ja kustannustaso vastasivat siihen aikaan vallinneita standardeja. Tältä pohjalta valitut esirakentamismenetelmät ovat toimineet melko hyvin lukuun ottamatta Tilkankadun pilaristabiloitua aluetta, jossa esirakentaminen ei ole onnistunut toivotusti ja korjauskustannukset ovat nousseet kohtuuttoman suuriksi. Tämä tukee käsitystä, että esirakentamisen onnistumisvarmuuden tulisi olla etusijalla valittaessa käytettävää esirakentamismenetelmää