Informaatio- ja kommunikaatioteknologian vaikutukset liiketoimintaprosessiin - suunnittelun ja seurannan tietojärjestelmä Puolustusvoimissa

Diplomityölle asetettiin tavoitteeksi tarkastella Suomen Puolustusvoimien käyttöönottaman tietojärjestelmän vaikutuksia talousarvio(TA)- ja tulosraportti(TuRa)-prosessissa käyttäen apuna hyötykarttamallia, jonka kehittämiseen tekijä osallistui toimiessaan tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa. Tapaustutkimuksessa tietojärjestelmän vaikutuksia havainnollistettiin kuvaamalla ne tutkimusmetodin edellyttämällä tavalla, jonka lopputuloksena saatiin mahdollistaja-vaikutuskartta. Sillä onnistuttiin kuvaamaan tietojärjestelmän käytön TA- ja TuRa-prosesseille aiheuttamat vaikutukset yhtenä kokonaisuutena. Menetelmän käyttö jo tapaustutkimuksen varhaisessa vaiheessa helpotti kommunikointia haastateltavien kanssa ja toisaalta edesauttoi lopullisen karttakuvauksen muodostumista. Hyötykarttamallin mukaan käyttäjien osallistuminen järjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon on tärkeätä. Käyttäjien tietotaidon kehittämisessä puutteena nähtiin käyttöinformaation, -koulutuksen ja -tuen vähäinen tarjonta. Työn tuloksena havaittiin vaikutusten olevan eri luonteisia organisaation eri tasoilla. Parhaiten tietojärjestelmä palveli hierarkian ylintä tasoa, jonka tarpeisiin sitä oli alunperin lähdetty kehittämään. Vähiten järjestelmästä kokivat hyötyvänsä alimman tason käyttäjät, jotka toimivat prosessissa tiedontuottajina, mutta joiden tarpeisiin järjestelmä ei tarjonnut työkaluja. Näiden välissä toimivat käyttäjätasot kokivat sen helpottavan suunnitelmien ja raporttien yhdistämistä ylemmän tason kokonaisuuksiksi. Työn tuloksissa korostuu informaation laadun merkitys tietojärjestelmien hyödyntämisessä. Järjestelmään kerätty data koettiin epäluotettavaksi: neljä kymmenestä kyselyyn vastanneista piti järjestelmän tuottamia rahallisia ja muita tunnuslukuja epäluotettavina. Kyselyllä osoitettiin myös päätöksenteon perusteiden jakautuminen organisaatiotasosta riippuen taloudellisiin tai toiminnallisiin mittareihin. Kuvatulla karttamallilla voitiin osoittaa keskeiset mahdollistajat ja ehdot ja niiden vaikutus organisaation ohjausinformaatioon, mikä koettiin puolustusvoimissa hyödyllisenä järjestelmän jatkokehitykselle