Merkityksen rakentaminen strategian toimeenpanossa

Strategian toimeenpanon onnistuminen on keskeinen haaste organisaatioille. Strategian toimeenpanoon liittyvää tutkimusta on kuitenkin vähän. Vähäinen kirjallisuus keskittyy organisaation rakenteeseen ja järjestelmiin liittyviin toimeenpanon alueisiin. Strategian viestintään ja tulkintaan liittyvää keskustelua ei juuri ole käyty. Tässä tutkielmassa strategian toimeenpanoa tarkastellaan työpsykologian näkökulmasta. Huomio kiinnitetään siihen, miten organisaation kulttuuri ja organisaation jäsenten tulkinta vaikuttavat toimeenpanoon. Tutkielman tutkimusongelma on kahtalainen: ensinnäkin etsitään työpsykologian kirjallisuudesta ne seikat, jotka vaikuttavat keskeisimmin strategian toimeenpanoon. Toiseksi kerätyn tiedon pohjalta kehitetään muutama menetelmäaihio strategian toimeenpanon avuksi. Lyhyen yleisen strategian käsitteen esittelyn jälkeen tutustutaan strategiakirjallisuuden esitykseen toimeenpanosta. Perinteisten strategiakirjoittajien huomataan nojaavan suunnittelukeskeiseen näkökulmaan toimeenpanosta, joka jättää huomiotta toimeenpanoon vaikuttavat tulkintanäkökohdat. Seuraavaksi tarkastellaan Noblen lineaarista, viestintään, tulkintaan, omaksumiseen ja toimimiseen perustuvaan esitystä toimeenpanosta. Se havaitaan lineaarisuudessaan heikohkoksi esitykseksi strategian ymmärtämisen kokonaisuudesta. Työpsykologian kirjallisuudesta etsitään realistisempaa näkökulmaa strategian ymmärtämiseen kahden käsitteen, organisaatiokulttuurin ja muutosprosessien avulla. Tarkastelu paljastaa muun muassa sellaisia hyödyllisiä käsitteitä kuin vertauskuvat, narratiivit, kategoriat ja organisaation identiteettiin liittyvät uskomukset. Keskeisenä havaintona nousee esiin, että kulttuuri ja muutosprosessit eivät ole toisistaan irrallisia, vaan ne tulee liittää toisiinsa strategian toimeenpanossa. Tutkielman teoreettisena linssinä toimiva sensemaking-käsite voi toimia tällaisena linkkinä. Sensemaking-käsitettä tutkitaan muun muassa Karl Weickin kirjoituksiin nojaten. Sensemaking-käsitteen havaitaan sisältävän Noblen viestinnän, tulkinnan, omaksumisen ja toiminnan prosessit ei-lineaarisessa muodossa. Sensemaking on realistinen kuvaus ymmärtämisestä, mutta sen avulla on vaikea asettaa strategialle suuntaa. Ongelma yritetään ratkaista tutkimalla sensegiving-käsitettä ja yhdistämällä sensegiving ja sensemaking sykliseksi malliksi strategian toimeenpanosta. Strategian toimeenpanon avuksi kehitetään opitun pohjalta kolme menetelmäaihiota. Kategoriakorttipeli hyödyntää luokittelua, kognition perusmekanismia. Tarinankerrontasimulaation avulla voidaan rakentaa organisaatiolle tarinan muotoinen visio. Metaforaverstas käyttää vertauskuvia identiteetin muokkauksen välineinä