Sisäisten virhekustannusten määrittäminen ja niiden hyödyntäminen laadun jatkuvassa parantamisessa

Tässä diplomityössä tarkastelen mahdollisuuksia hyödyntää sisäisiä virhekustannuksia laadun jatkuvassa parantamisessa. Laatu ja tuottavuus nähdään usein toistensa vaihtoehtoina, jolloin toista helposti priorisoidaan. Laatukustannuksia harkitusti hyväksi käyttäen, on mahdollista luoda yhteys laadun ja tuottavuuden välille. Sisäiset virhekustannukset määritellään yhtenä laatukustannustyyppinä. Ongelmaa tarkastellaan puhtaasti laadun johtamisen kannalta ja luon asiayhteyden esittelemällä laatujohtamisen elementtejä ensin yleisellä tasolla, jonka jälkeen tarkastelen kohdeyrityksen sisäisiä toimintoja. Laatukustannukset nähdään jatkuvan parantamisen eräänä työkaluna. Laatukustannuskäsite esitellään tarpeeksi yksityiskohtaisesti, jotta lukijalle muodostuisi kuva niistä ongelmista, jotka liittyvät näiden kustannusten käyttöön. Mikäli laatukustannuksia halutaan hyödyntää käytännöllisellä tasolla, ne täytyy olla selvästi, yksinkertaisesti ja yhdenmukaisesti määritelty, tai muuten niiden hyöty jää olemattomaksi. Tässä tutkimuksessa olen käyttänyt paljon työtä sopivien kustannusten ja olettamuksien määrittämiseen ja esittämiseen. Jokaisen laatukustannustutkimuksen perustana on jonkinlainen lastukustannusarviointi. Tässä tutkimuksessa arviointi rajoitetaan hitsaamon, pintamaalauksen ja loppukokoonpanon tuotantoprosesseihin. Suoritettu arviointi voidaan jakaa kahteen vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa prosessien toiminnot kartoitetaan ja määritellään niiden korjaus- ja tarkastusresurssit. Kartoituksessa hyödynnetään toimintolaskentaan liittyviä elementtejä. Toisessa vaiheessa tarkastellaan laatuvirheitä kussakin tutkitussa prosessissa. Koska eräänä peruspilarina jatkuvan parantamisen laatukustannusten hyödyntämisessä nähdään virhekohtaiset kustannukset, pyritään arvioimaan näitä. Tässä työssä tutkitaan ja esitellään laajalti erilaisia tiedonkeruutapoja. Analyysia viedään syvemmälle tarkastelemalla kahta erilaista virhetyyppiä, hieman erilaisella tavalla, kahden case-tutkimuksen avulla. Tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä ja näihin liittyviä kokeiluja esittelen työn loppu-osassa. Eräs ongelma tämän tyyppisissä tutkimuksissa on kokeilujen ja näiden tulosten välinen aikaviive, joten tähän tekstiin en kovin paljon käytännön tuloksia vielä ehtinyt saada