Mustalahden huvilat - Helsingin katoavaa rakennuskulttuuria?

Mustalahden huvilat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa. Vuosaaressa rakennussuojelu on erityisen vaativa tehtävä, sillä se on lähivuosina Helsingin suurin rakentamiskohde ja toisaalta siellä on yli 50 suojelukohdetta. Mustalahden alueella rakennuslain ja rakennussuojelulain asettamat vaatimukset kuntien kaavoitukselle tulevat konkreettisesti koetukselle. Helsingin yleiskaavassa (v.1992) alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Selostuksessa todetaan, että Mustalahden huvilat ovat rakennustaiteellisesti korkealuokkaisia, mutta vailla suojelupäätöstä. Kaikki huvilat ovat Helsingin kaupungin kiinteistöviraston hallinnassa. Asemakaavan valmistumista odotellessa ei edes rakennusten peruskunnosta ole huolehdittu, vaan huvilat ovat saaneet rapistua rauhassa kymmenien vuosien ajan. Alueen suunnittelusta järjestettiin "Aurinkolahden alueen asemakaavakilpailu" v. 1996. Kaavoitusta on kehitetty voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksessa lähes kaikki huvilat on säilytetty, mutta niiden pihapiirit ja yhteydet rantaan on rikottu. Erityisen vieraalta tuntuu pyrkimys muuttaa alue "nizzalaistyyliseksi rantabulevardiksi". Uudisrakentamisen myötä huviloiden käyttö alkuperäisenä kesäasutuksena ei ole mahdollista. Alueelta olen valinnut seitsemän huvilaa diplomityöni suunnittelukohteiksi: Hietala, Männikkö, Vanhakallio, Kallio, Furumo, uusi ja vanha Ljungheda. Kohteikseni olen valinnut kunnostuskelpoiset huvilat. Rakennusten kunnosta olen kirjoittanut kuntoarvioraportit korjaustoimenpiteineen. Käyttösuunnitelmia varten olen mitannut huvilat. Tulevaa käyttötarkoitusta miettiessäni lähtökohtana on ollut rakennusten luonteeseen sopiva käyttö, joka samalla palvelisi uuden asuinalueen eri ikäisiä asukkaita. Tekeillä olevaan asemakaavaan olen tehnyt muutosehdotuksia säilyttääkseni huviloiden pihapiirit ja yhteydet rantaan. Suunnitteluosuuden taustatiedoksi olen selvittänyt alueen historiaa ja kaavoitustilannetta, joista kerron selostukseni liitteissä. Helsinki on vuoden 2000 kulttuuripääkaupunki, nyt olisi aika käytännössä ryhtyä toimeen ja kunnostaa katoavaa rakennuskulttuuria