Silloittuvien polyasetoasetaattien syntetiikka ja analytiikka

Työn tarkoituksena oli tutkia hydroksyylifunktionaalisen monomeerin ja polymeerin asetoasetylointireaktiota ja asetoasetyloidun yhdisteen silloitusreaktiota. Asetoasetyloitu polymeeri ja monomeeri silloitettiin kaksi- tai kolmifunktionaalisen, primäärisen amiinin avulla. Hydroksyylifunktionaalisina yhdisteinä käytettiin monomeerista trimetylolipropaania ja tyydyttynyttä polyesteriä, jonka hydroksyyliluku ok 131 mg KOH/g ja M_w 9600g/mol. Asetoasetylointi suoritettiin tert-butyyliasetoasetaatin avulla ilman katalyyttiä. Asetoasetyloitu trimetylolipropaani analysoitiin [13]C NMR:n ja GPC:n avulla. Molemmat analyysimenetelmät osoittivat asetoasetylointireaktion tapahtuneen. GPC:n avulla saatiin erotettua toisistaan trimetylolipropaanimono-, di- ja triasetoasetaatit. Asetoasetyloidun polyesterin asetoasetylointiastetta tutkittiin [13]C NMR:n ja GC:n avulla. Massataseisiin perustuva GC-analyysimenetelmä osoittautui karkeammaksi menetelmäksi kuin [13]C NMR:iin perustuva menetelmä. Polyesterin asetoasetylointiaste on riippuvainen käytetystä asetoasetaatin määrästä. Asetoasetyloinnin todettiin alentavan polyesterin lasiutumislämpötilaa. Polyesterin kuiva-ainepitoisuuden todettiin vaikuttavan . polyesterin viskositeettiin voimakkaammin kuin asetoasetylointiaste. Asetoasetaattifunktionaalisten monomeerien ja -polymeerien reaktio primääristen amiinien kanssa osoittautui hyvin nopeaksi ja kiivaaksi. Reaktio tapahtui huoneenlämpötilassa hyvin nopeasti. Asetoasetyloitujen yhdisteiden ja primääristen amiinien välistä reaktiota tutkittiin [13]C NMR:n avulla käyttämällä malliaineena yksifunktionaalista, primääristä oktyyliamiinia ja trimetylolipropaani-triasetoasetaatti-seosta. Reaktion lopputuotteena syntyi enamiineja. Kaksi- ja kolmifunktionaalisen, primäärisen amiinin ja asetoasetaattifunktionaalisen yhdisteen välisessä reaktiossa syntyi silloittunut enamiini, joka oli täysin amorfinen