Henkilöstökoulutuksen vaikuttavuuden konstruktiivinen evaluointimalli IT-koulutuksen näkökulmasta

Arviointi on ajankohtainen aihe ja kiinnostus arviointiin on tällä hetkellä maailmassa erittäin suurta. Arvioinnilla on monisäikeinen ja mutkikas luonne ja sitä voi lähestyä useasta eri näkökulmasta. Tässä diplomityössä on lähdetty liikkeelle henkilöstökoulutukseen liittyvästä tarpeesta kehittää arviointia. Työn tavoitteena on selvittää millaisella arviointimenetelmällä voitaisiin toteuttaa koulutusprosessin arviointi alkaen koulutustarpeen ja nykyisen osaamisen kartoituksesta, koulutustilaisuuden aikaisesta arvioinnista, koulutustilaisuuden palautteesta, oppimisen arvioinnista, opitun siirtovaikutuksesta ja lopulta koulutuksen taloudellisesta hyödystä. Tavoitteena on luoda sisältö ja malli millä keinoilla koulutuksen osapuolet - asiakasorganisaatio, koulutukseen osallistuva yksilö ja koulutusorganisaatio - saavat tarpeellista ja käyttökelpoista arviointitietoa koulutusprosessista. Työn rajauksena on empiirisessä osassa tutkia henkilöstökoulutuksen arviointia IT-koulutuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa on myös haluttu tuoda esiin arvioinnin ja arvioinnin tutkimuksen haasteita. Diplomityössä on aihetta lähestytty organisaation näkökulmasta ja yksilön kehittämisen kannalta. Arviointiperusteiden muuttuminen eri aikakausina, erilaisten oppisuuntien takia, arvioinnin funktion vuoksi yms. ovat muokanneet lähestymistapaa arvioinnin toteutukselle. Diplomityössä on kehitetty koulutuksen arviointiin malli nimeltään konstruktiivinen evaluointimalli. Malli perustuu kuusiosaiseen rakenteeseen: 1. Informaation kulkuun arviointiprosessissa. 2. Arvioinnin sopimuksenvaraisuuteen ja eettisyyteen. 3. Konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. 4. Arviointiin osana johtamisjärjestelmää. 5. Yrityksessä jo käytössä olevien mittareiden, kartoitusten tai arviointimenetelmien hyödyntämiseen. 6. Informaatioteknologian hyväksikäyttöön. Arviointi mielletään prosessiksi ja arviointi pohjautuu neljään arviointitasoon: reaktio, oppiminen, siirtovaikutus ja tulokset. Lisäksi arviointiprosessiin kuuluu kartoitustiedon kerääminen. Tässä työssä luodaan katsaus kaikkiin neljän tason arviointeihin. Eniten huomiota kiinnitetään tasoihin kaksi ja kolme sekä niiden uusiin muunnelmiin. Lähtökohta arviointiin edellyttää informaation kulun ja sen tarpeen selvittämistä. Oppijalla on suurempi tarve arvioida oppimaansa kuin organisaatiolla, siksi evaluointimalli ohjaa oppimisen arvioinnista syntyneen tiedon oppijalle itselleen. Organisaatio on kiinnostunut jäsentensä osaamisesta. Siksi koulutuksen siirtovaikutuksen arviointitieto ohjataan puolestaan organisaatioon. Malli on kuitenkin sopimuksenvarainen ja siksi kaikki asiat eivät ole valmiissa kategorioissa, vaan sovittavissa koulutusorganisaation ja asiakkaan yhteisessä neuvottelussa. Työelämän kiihtyvä muutostahti pakottaa panostamaan myös oppimisen nopeuteen ja korostaa samalla yksilön itseohjautuvuutta. Yksilön on hallittava taidot arvioida oppimaansa ja kehittää omaa oppimispolkuaan. Kontrolli, arvostelu ja luokittelu (kielteisessä mielessä) eivät kuulu malliin. Tässä työssä on selostettu laajasti erilaisia arviointikeinoja, jotka edistävät aikaisemmin mainittuja hyviä oppimisen päämääriä. Evaluointimallin suunnittelu on ollut diplomityön keskeisiä saavutuksia. Arviointiprosessi on käytännössä monivaiheinen ja useita vuosia kestävä tapahtuma. Empiirinen osa toteutettiin asiakasyrityksessä kyselylomakkeilla IT-koulutukseen osallistuneelle koeryhmälle sekä vertailuryhmälle. Lomakkeet sisälsivät kartoituskysymyksiä tietokoneen ohjelmankäytön menestystekijöistä sekä avoimia kysymyksiä. Lomakkeiden tiedot analysoitiin kokonaisuuden ja kolmen menestystekijää kuvaavan osan keskiarvoina. Empiirisen osan tulokset osoittivat, että opitun siirtymistä työhön voidaan arvioida itsearviointina IT-koulutuksissa. Koulutuksen hyöty työpaikalla näkyy lomakkeilla tehdyissä kartoituksissa sekä avoimissa vastauksissa. Tutkimuksessa itseohjautuvuuden tarve korostui koeryhmän osalta. Tutkimusaineisto osoitti, että itseohjautuvuuteen joudutaan kiinnittämään huomiota ja ohjaamaan siinä, jotta arvioinnista olisi hyötyä yksilölle itselleen. Tutkimus vakuutti, että kehittynyt tietotekniikka on hyvä apuväline henkilöstökoulutuksen arviointiin. Tässä diplomityössä on luotu tuolle apuvälineelle sisältö