Alvar Aallon tiiliarkkitehtuuri

Tutkimuksella selvitettiin Aallon tiilirakennusten ominaispiirteitä tulevien korjaustöiden näkökulmasta. Alkuperäispiirustusten ja muiden asiakirjojen tutkimiseen käytettiin Alvar Aalto -säätiön arkistomateriaalia. Aaltoa käsittelevän kirjallisuuden ja televisiolle tehtyjen dokumenttielokuvien avulla luotiin käsitys Aallon toiminnasta suunnittelun ja rakennustyön aikana. Tärkeä lähestymiskulma aiheeseen saatiin haastattelemalla Aallon ystäviä ja työtovereita. Esimerkkikohteiksi valittujen rakennusten nykykunto arvioitiin paikalla. Arkistoaineiston sekä haastattelujen avulla muodostettiin kuva rakennusten syntyhistoriasta sekä suunnittelun ja työmaan vaiheista. Näiden lähtötietojen avulla esimerkkikohteet; Muuratsalon koetalo, Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylän yliopisto, Kansaneläkelaitoksen toimisto- ja asuinrakennukset, Kulttuuritalo sekä Teknillisen korkeakoulun päärakennus tutkittiin paikalla. Tutkimuksessa selvitettiin rakennusten tiilien valmistaja ja laatu, muuraustavat, rakenneratkaisuja sekä muurausten nykyinen kunto ja tarvittavat korjaustyöt. Rakennusten vaurioita verrattiin tyypillisiin tiilirakennusten vaurioihin ja selvitettiin korjausmenetelmiä. Tutkimus osoittaa Aallon työskennelleen ensisijaisena pyrkimyksenään hyvä arkkitehtuuri. Hän loi ihmisläheisistä lähtökohdista omaleimaista, modernia ja hyvin aikaa kestävää tiiliarkkitehtuuria. Rakenneratkaisut ovat monissa Aallon kohteissa tavanomaisesta poikkeavia, mutta keskenään varsin samankaltaisia. Aallon rakennuksia korjattaessa on perehdyttävä tarkoin itse kohteen ohella myös Aallon arkkitehtuuriajatuksiin. Vain näin on mahdollista säilyttää näiden arvorakennusten alkuperäinen luonne, vaikka täysin samanlaisia rakennusosia ei enää pystyttäisikään valmistamaan