Erilaisten ilmastointijärjestelmän puhdistusmenetelmien vaikutus tulo- ja sisäilman laatuun

Tutkimustyön tavoitteena oli vertailla erilaisia ilmastointikanaviston puhdistusmenetelmiä ja selvittää kanaviston puhdistuksen vaikutusta tuloilman laatuun. Tutkitut kanaviston puhdistusmenetelmät olivat puhdistus pyörivällä harjalla, paineilmalla sekä kanaviston kosteapyyhintä. Tuloilman laatu määritettiin ennen ja jälkeen puhdistuksen tuloilman pöly- ja TVOC-mittauksilla. Eri puhdistusmenetelmillä saavutetut kanaviston puhtaustasot arvioitiin sekä BM-Dustdetectorilla että visuaalisesti. Toisessa tutkimuskohteessa mitattiin myös tuloilman aistinvarainen laatu. Mittausten lisäksi kohteissa tehtiin kyselytutkimus. Tulosten mukaan ilmastointikoneen käynnistyminen irrottaa epäpuhtauksia likaisen kanavan pinnalta. Epäpuhtauksien irtoamiseen näyttää vaikuttavan kanavassa olevien epäpuhtauksien koostumus ja ilman virtausnopeus. Ilmastointijärjestelmässä, joka oli varustettu ilman kostutuslaitteistolla, havaittiin ilman kostuttimen olevan suurin hiukkaslähde. Ilman kostutin aiheutti impulssimaisen hiukkaspäästön ilmastointikoneen käynnistyttyä. Tuloilmakanavistojen pölymäärä väheni jokaisella puhdistusmenetelmällä, joka oli todennettavissa sekä pölymäärämittauksin että visuaalisella tarkastuksella. Tutkituista puhdistusmenetelmistä kosteapyyhkimisellä saavutettiin paras kanaviston puhtaustaso. Puhdistustekniikkaa tulisi kehittää siten, että suorakaidekanavien kulmat ja kierresaumattujen kanavien öljyjäämät voitaisiin puhdistaa paremmin. Kanavasta irrotetun lian poiskuljetusnopeus vaikuttaa merkittävästi puhdistustyön lopputulokseen. Tavanomaisen rakennuskäytännön mukaan asennetun tuloilmakanaviston epäpuhtauskertymät ovat suurelta osin rakennusaikaista kertymää. Käytönaikaiseen kanaviston likaantumiseen voidaan parhaiten vaikuttaa riittävällä tuloilmansuodatuksella