Laatujohtaminen Teknillisen korkeakoulun peruskoulutuksen kehittämisessä

Toimintaympäristön voimakas muuttuminen ja uusiin tehtäviin ja haasteisiin vastaaminen pakottavat arvioimaan uudelleen Teknillisen korkeakoulun toimintamalleja ja toimintakulttuuria. Tämän seurauksena 1995 käynnistettiin koko korkeakoulun strategiatyö, jonka osana tämä diplomityö on toteutettu. Strategiatyön myötä Teknillinen korkeakoulu on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla vuonna 2005 Euroopan kymmenen parhaan teknisen yliopiston joukossa kaikilla yleisesti käytetyillä indikaattoreilla ja mittareilla mitattuna ja arvioituna. Asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi on toimintoja tehostettava ja kehitettävä kaikilla osa-alueilla. Onko laatujohtaminen yksi askel polulla kohti asetettuja tavoitteita? Tämän diplomityön tarkoituksena on vastata kysymykseen valaisemalla niitä seikkoja, jotka mahdollistavat jatkuvan toiminnan kehittämisen ja selvittämällä ne perusperiaatteet, joita noudattamalla toiminnan kehittäminen voisi tapahtua nykyistä laajemmassa mittakaavassa Teknillisessä korkeakoulussa. Työn fokus on peruskoulutuksen ja perusopetuksen laadussa, vaikka laatua tarkastellaan myös tutkimuksen ja opetushallinnon kontekstissa. Työssä lähdetään liikkeelle laatujohtamisen määritelmistä ja perusolemuksesta, tarkastelemalla miten ne istuvat koulutukseen. Seuraavaksi selvitetään olemassa olevien laatusovellusten teoreettisia taustoja ja soveltuvuutta koulutusorganisaatioihin sekä TKK:n ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat näiden laatusovellusten hyödyntämiseen. Lisäksi tarkastellaan opetusta antavan yksikön laatujärjestelmän erityispiirteitä. Laadun kehittäminen on systemaattinen jatkuva prosessi, joka onnistuakseen edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin. Toiminnan kehittämisen muodostumiseksi järjestelmälliseksi osaksi normaalia toimintaa, tulisi yhteisöllä olla selkeä visio ja laatupolitiikka, jotka on mielekkäästi nivottu korkeakoulun strategiatyön kanssa yhteen. Laadunohjauksen onnistuminen edellyttää myös korkeakoulun resurssien sekä henkilöstön osaamisen ja sitoutumisen systemaattisempaa hyödyntämistä. Opettaminen on monimuotoista toimintaa, jonka toimintoihin on vaikea sovittaa laatujärjestelmäajattelua. Yksittäisten opetustapahtumien lisäksi opetus käsittää myös paljon toimia, joihin on mielekästä soveltaa laatujärjestelmäajattelua. Tällaisia ovat esimerkiksi palautteen kerääminen ja hyödyntäminen tiedottaminen, opetuksen suunnittelu ja johtaminen. Korkeakoulun opetusta antavan yksikön laatujärjestelmän tulee perustua minimalistisuuden periaatteelle. Ei pidä sortua liialliseen ohjeistamiseen, vaan luoda edellytykset laadukkaalle toiminnalle ja keskittyä oleelliseen. Olipa laatujärjestelmä minimalistinen tai ei, niin laatujohtamisen implementointi koulutusorganisaatioon merkitsee kuitenkin suurta muutosta hallinnossa, johtamistavassa sekä ajattelutavoissa. Laatujärjestelmä ei ole mikään valmis pakettiratkaisu organisaation ongelmiin, vaan onnistuakseen se edellyttää organisaatiokulttuurin muuttamista