Nuorten terveyden eriarvoistuminen - miten siihen voi vaikuttaa ja miten sitä voi ehkäistä?

Tässä tutkielmassa tutkitaan nuorten terveyden eriarvoistumista ja sitä, millaisilla keinoilla siihen voidaan vaikuttaa ja miten sitä voidaan ehkäistä. Eriarvoistumisen kasvu on värittänyt yhteiskuntaamme jo pitkään. Se näkyy yksilöiden elämässä monella eri tasolla ja vaatii yhteiskunnalta valtavasti resursseja. Huono-osaisuus kumuloituu sukupolvelta toiselle. Vaikka terveys on yleisesti parantunut Suomessa viime vuosikymmeninä, nuorten pahoinvointi on kasvanut suhteessa enemmän. Erityisen yleisiä nuorilla ovat mielenterveysongelmat. Antonovskyn salutogeneesiteoriassa tutkitaan sitä, miten ihminen kykenee säilyttämään terveytensä. Salutogeneesiä hahmotetaan koherenssin käsitteen kautta. Koherenssi koostuu kolmesta eri tekijästä, jotka ovat elämän mielekkyys, arjen pystyvyys ja elämänkulun ymmärrettävyys. Näiden tekijöiden kautta ihminen jäsentää omaa olemistaan ja terveyttään. Koherenssi soveltuu erityisen hyvin mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn. Suomalaisten terveyden eriarvoistumiseen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät. Julkisten palveluiden karsiminen, yhteiskunnan sosioekonomiset erot ja erilaiset käsitystavat terveellisestä elämästä ovat aiheuttaneet eriarvoisuutta suomalaisten terveydessä. Nuoriin nämä vaikuttavat joko suoraan vai välillisesti perheen, sosiaalisen ympäristön tai geenien kautta. Tutkielmani perusteella voin todeta, että nuorten terveyden eriarvoistumiseen on mahdollista vaikuttaa ja sitä voidaan ehkäistä. Salutogeneesin ja koherenssin tunteen parantaminen onnistuu nuoren elämän kokonaisvaltaisella kartoituksella ja pinta- ja juurisyiden tarkastelulla. Tärkeässä osassa ovat myös erilaiset terveyden edistämisen mallit, joiden kautta yhteiskunta voi parantaa nuorten (mielen)terveyttä. Nuorten terveyden eriarvoistumisen ehkäisyssä suuressa osassa ovat puolestaan sosiaalityön eri sektorit, terveydenhuolto, moniammatillinen yhteistyö ja rakenteellinen vaikuttaminen esimerkiksi politiikan kautt