The Saamees and Sami education in Sweden / Saamelaiset ja saamelaisopetus Ruotsissa

Syftet med avhandlingen är att utifrån en mino-ritetspolitisk ram belysa befolkningsmässiga förhållanden, samhörighet, språkkunskaper, önskemål om språket, den egna utbildningen samt skolförhållanden. Avsikten är också att utifrån resultaten ge förslag till åtgärder och fortsatt arbete. Den minoritetspolitiska ramen anger hur olika typer av minoritetspolitik påverkar minoritetens sammanhållning i olika avseenden. Två befolkningsundersökningar och två intervjuundersökningar har utförts. I avhandlingen ingår fem tidigare publicerade rapporter. Befolkningsundersökningarna omfattar totalt cirka 15000 personer. Den renskötande befolkningen har stadigt minskat i antal och uppvisar en sned könsfördelning med många ogifta män över 30-års åldern. Problemen med avgränsning av den samiska befolkningen diskuteras. Resultaten visar att när samedefinitionen frigörs från renskötselutövandet erhålles stor geografisk spridning av den icke renskötande samiska befolkningen. Tidigare uppgifter om samernas antal i Sverige visar sig därmed också vara för låga. Intervjuundersökningarna har utförts på slumpmässiga urval av både renskötande och icke renskötande samer. Resultaten visar på skillnader mellan dessa båda grupper vad avser samhörigheten med samebyn. Kunskaperna i samiska och språkanvändningen uppvisar stora regionala skillnader. Språkanvändningen har också minskat kraftigt de senaste 30 åren. Resultaten visar på behov av vuxenutbildning för att komplettera tidigare bristfällig grundutbildning. Konsekvenser av valmöjligheter mellan vanlig grundskola, sameskola och grundskola med samiska inslag belyses utifrån resultaten. I slutdiskussionen anges att skolpolitiken gentemot samerna varit inkonsekvent och kritik riktas mot denna politik. Sameskolans pedagogiska kvalitet ifrågasättes. Behov av nytänkande i sameundervisningen efterlyses och en nyorganisation av sameundervisningen föreslås. Förslag ges till fortsatt forskning av tvärvetenskaplig karaktär. Vikten av kulturell pluralism på skolområdet understrykes av resultaten. I slutordet varnas dock för en kulturpolitik utan verklighetsanknytning.The aim of this dissertation is to illustrate demographic conditions, feeling of unity, knowledge of language, requests regarding language, the education of the individual, and school conditions, all on the basis of a minority political frame. The aim is also to make suggestions of measures and continued work on the basis of the obtained results. The minority political frame indicates how different types of minority policies influence the unity of the minority in various respects. Two population studies and two interview studies have been carried out. The dissertation includes five previously published reports. The population studies embrace a total of about 15000 individuals. The reindeer-tending population has steadily diminished in number and manifests an unbalanced sex distribution with a large number of unmarried men over 30 years of age. The problems of defining the Sami population are discussed. The results show that when the definition of the Saamees is separated from reindeer husbandry, there is a wide geographical scatter of the part of the Sami population which is not engaged in reindeer breeding. Earlier figures of the number of Saamees in Sweden thus also prove to be too low. The interview studies have been carried out on random samples of both reindeer-tenders and those who are not engaged in reindeer husbandry. The results point to differences between these two groups with regard to the feeling of unity with the Sami village. There are wide, regional differences in the knowledge of the Saamic language and in the use of the language. The latter has also been on the decline for the past 30 years. The results point to the need for adult education as a complement to earlier deficient basic education. The consequences of the possibilities to choose between ordinary elementary school, Sami school, and elementary school with Saamic elements are illustrated on the basis of the results. The final discussion points to inconsistencies in school policy towards the Saamees and criticism is levelled .against this policy. The educational quality of the Sami school isquestioned. The need for new ideas in Sami education is requested and a reorganization of Sami education is suggested.Suggestions of further interdisciplinary research are put forward. The results underline the importance of cultural pluralism in school matters. The concluding words warn, however, against a cultural policy which is not rooted in reality.Väitöskirjan tarkoitus on vähemmistöpoliittisista puitteista valaista väestöllisiä oloja, yhteenkuu-luvuutta, kielitaitoa, toivomuksia kielen suhteen, omaa koulutusta sekä kouluoloja. Tutkimuksen tulos-ten pohjalta ehdotetaan myös jatkuvia toimenpitei-tä ja tutkimustyötä. Väherrmistöpoliittiset puit^ teet ilmaisevat miten eri väherrmistöpoliittiset seikat vaikuttavat tämän vähemrnistön koossa pysy-miseen eri suhteissa. Kaksi väestö- ja kaksi haas-tattelututkimusta on suoritettu. Väitöskirja sisäl-tää viisi aikaiserrmin julkaistua rapporttia. Väes-tötutkimukset käsittävät yhteensä n. 15 000 hen-kilöä. Poroja hoitava väestö on jatkuvasti vähen-tynyt, sukupuolijakauma on vino, poronhoitajien keskuudessa on paljon yli 30-vuotiaita naimatto-mia miehiä. Saamelaisen väestön rajauksen ongel-mista keskustellaan. Tuloksista ilmenee, että saa-melaismääritelmää käytettäessä on eroja poronhoi-taja- ja ei-poronhoitajaväestön kesken. Jälkimmäi-set ovat hajaantuneet laajalle alueelle. Aikaisem-mat tiedot Ruotsin saamelaisten lukumaärästä osoit-tautuvat liian vähäisiksi. Haastattelututkimukset ovat satunnaisotoksia poronhoitoa ja ei-poronhoi-toa harrastavista saamelaisista. Tuloksista käy ilmi, etta ryhmät eroavat, kun on kyse kyläyhtei-söön samaistumisesta. Saamen kielen taito ja käyt-tö eroavat suuresti alueellisesti. Kielen levin-neisyys on rnyös vähentynyt voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana. Tulokset osoittavat aikuiskoulu-tuksen tarvetta aikaisemman puutteellisen peruskou-lutuksen täydentämiseksi. Tulokset valaisevat nii-tä seurauksia, joita koituu valittaessa joko taval-linen peruskoulu, saamelaiskoulu tai saamelaisvai-kutteinen peruskoulu. Loppukeskustelussa todetaan saamelaisia koskevan koulupolitiikan ollen epäjoh-donmukainen ja tätä politiikkaa arvostellaan rriyös. Saamelaiskoulun kasvatuksellinen laatu asetetaan kyseenalaiseksi. Uutta ajattelua saamelaisopetuk-seen kaivataan ja saamelaisopetuksen uudelleen organisointia ehdotetaan. Ehdotetaan myös poikki-tieteellistä jatkotutkimusta. Tulokset osoittavat koulualueen kulttuurin moniarvoisuuden tärkeyttä. Loppusanoissa varoitetaan toki kulttuuripolitiikas-ta, jolla ei ole kosketusta todellisuuteen.digitalisering@um