Toistoa ja muistisääntöjä : kyselytutkimus suomalaisten japanin opiskelijoiden käyttämistä kanjien opiskelustrategioista

Tutkimus ja tavoitteet. Japanin kirjoitusjärjestelmää kuvataan usein yhdeksi maailman vaikeimmista ja se tuottaakin monesti vaikeuksia japania vieraana kielenä opiskeleville. Suurimman haasteen tähän urakkaan tuovat kanjit eli japanissa käytettävät kiinalaisperäiset logografiset merkit. Merkkien usein monimutkainen ulkomuoto ja monet erilaiset lukutavat tekevät niiden opiskelusta haasteellista ja aikaa vievää. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka paljon suomalaiset japanin opiskelijat hyödyntävät erilaisia kanjien opiskelustrategioita, ja mitkä ovat kohderyhmän käytetyimmät opiskelustrategiat kanjien opiskelussa. Lisäksi tarkastellaan, onko opiskelijan taitotasolla tai opiskelupaikalla nähtävissä olevaa vaikutusta strategioiden määrään tai käyttöön. Menetelmät. Tutkielman aineisto on kerätty kyselytutkimuksen keinoin. Teoriakatsauksen ja aiempien tutkimusten perusteella luotiin kattava 60 erilaista kanjien opiskelustrategiaa sisältävä kysely, jossa vastaajat saivat Likertin asteikkoa käyttäen arvioida ja raportoida, kuinka paljon he hyödyntävät listattuja opiskelumenetelmiä kanjeja opiskellessaan. Kysely toteutettiin verkkokyselynä toukokuussa 2020 ja vastauksia saatiin 71 opiskelijalta. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella opiskelustrategioita kanjien opiskeluun on useita, mutta kolme menetelmää nousee ylitse muiden: toisto-opiskelu, muistisäännöt ja komponenttien opiskelu. Kyselyllä kerätyn datan ja sen analyysin perusteella voidaan todeta erilaisten toisto- ja assosiointistrategioiden olevan käytetyimpiä opiskelustrategioita myös suomalaisten japanin opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi opiskelijat suosivat erilaisia kompensaatiostrategioita, etenkin sanakirjan käyttöä, kun taas itsenäisesti japania opiskelevia lukuun ottamatta metakognitiiviset ja etenkin sosiaaliset strategiat jäävät vähemmälle käytölle. Opiskelijoiden välillä on kuitenkin havaittavissa niin yksilöllisiä strategiamieltymyseroja kuin taitotasoon ja opiskelupaikkaan linkittyviä eroavaisuuksia. Siinä missä opiskelijat käyttävät keskimäärin 35 opiskelustrategiaa, hyödyntävät esimerkiksi aloittelijat ja edistyneet sekä ammattikorkeakouluissa opiskelevat tätä keskiarvoa selvästi pienempiä määriä erilaisia strategioita opinnoissaan. Tulosten ja analyysin perusteella eksplisiittisestä kanjien opiskelustrategioiden esittelystä voisi olla paljonkin hyötyä etenkin alkeistasoilla. Näin opiskelijoilla olisi jo heti alussa erilaisia menetelmiä, joista lähteä testaamaan itselleen toimivaa opiskelumenetelmää. Myös lisäämällä kanjin komponenttien opetusta voitaisiin edistää kanjien oppimista ja erilaisten opiskelustrategioiden käyttöä jo alkeistasolta lähtien. Komponenttien ymmärtäminen edesauttaisi myös sanakirjasovellusten ja tämän kautta autenttisten materiaalien käyttöä