Mitä kuuluu, räpätädit? : Idiomeja suomen ja viron kielellä Aapelin lastenkirjassa Koko kaupungin Vinski

Tarkastelen tutkimuksessani Aapelin alias Simo Puupposen lastenkirjaa Koko kaupungin Vinski ja Välja Künnapin vironnosta Üle linna Vinski. Tarkempaan käsittelyyn olen ottanut kummassakin teoksessa esiintyvät idiomit ja niiden vastineet, keskittyen erityisesti somaattisiin eli ihmisen kehoon liittyviin idiomeihin. Käsittelen myös idiomeihin läheisesti liittyviä, kiinnostavimpia metaforia sekä idiomaattisia yhdyssanoja. Koska kyseessä on suomen- ja vironkielisten idiomien vertaileva, kontrastiivinen tutkimus, on tavoitteenani ollut tutkia niin idiomin muotoa kuin merkitystä, mutta olen pitänyt tärkeänä tarkastella myös tyylillisiä seikkoja. Käytän idiomien ja niiden käännösvastineiden analysoinnin apuna esimerkkilauseita. Päätavoitteenani on ollut selvittää, kuinka tasapuolisesti Aapelin lastenkirja ja sen vironnos sisältävät idiomeja, toisin sanoen, ovatko alkuperäisteos ja käännös idiomien osalta tasapainossa. Oletuksenani on, että näin läheisissä sukulaiskielissä kuin suomi ja viro, käytetään myös idiomaattisia ilmauksia suurin piirtein yhtä paljon ja ne ovat samantapaisia. Ryhmiteltyäni ja analysoituani idiomit päädyin kuitenkin sellaiseen tulokseen, että käännös sisältää huomattavasti enemmän idiomeja kuin alkuteos. Pohdin syitä siihen. Käytetäänkö virossa enemmän idiomeja kuin suomessa? Onko kielikuvilla puhuminen ollut Viron kansan keino selvitä neuvostoajan painostavasta kielipolitiikasta? Aapelin vuonna 1954 julkaistu kirja ilmestyi viroksi vuonna 1971 – Viro eli niihin aikoihin ”isoveljen” valvonnassa. Ja lopuksi, onko se, että käännöstekstissä esiintyy enemmän kielikuvia, hyvä vai huono asia? Tulin siihen lopputulokseen, että vironnos on tarkka, taidokas, ja mikä tärkeintä – välittää lukijalle yhtä leppoisan humoristisen tunnelman kuin alkuperäisteoskin. Kahden kielen fraseologian vertaileminen on toki kiinnostavaa ja opettavaista, mutta kielikuvia käännettäessä komponenttien samuus on toisarvoinen seikka. Lastenkirjallisuus ja sen kääntäminen valikoitui tutkimusaiheekseni jo yli 20 v. sitten. Kirjailija-kääntäjäperheen kasvattina minustakin tuli (lasten)kirjailija ja kääntäjä. Niinpä nyt, pitkän tauon jälkeen tätä tutkimusta jatkaessani ja loppuun saattaessani, olen lisännyt siihen myös ripauksen kielikuvilla leikittelevää lastenkirjailijaa