Oikomishoitopotilaan suun omahoidon ohjauksen suunnittelu riskiryhmittäin : Toimintamalli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hammaslääketieteen opetusklinikalle

Oikomishoidon aikana riskit yleisimmille suun sairauksille lisääntyvät. Oikomishoidossa käytettävät kojeet hankaloittavat suun puhdistusta ja toimivat kiinnittymisalustana suun bakteereille ja plakille. Suun omahoidon merkitys kasvaa entisestään oikomishoidon myötä haasteellisen puhdistettavuuden ja lisääntyneiden riskien vuoksi. Oikomishoidon aikana yksilöllinen omahoidon ohjaus, potilaan toistuva motivointi ja omahoidon kontrollointi ovat tärkeässä osassa suun terveyden ylläpitoa ja suun sairauksien ennaltaehkäisyä. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hammaslääketieteen opetusklinikalle toimintamalli, tukemaan oikomishoitopotilaiden omahoidon ohjauksen tarpeen arviointia- ja hoidon suunnittelua riskiryhmittäin. Kehittämistyön tavoitteena on yhtenäistää opetusklinikan käytänteitä koskien oikomishoidon aikana tapahtuvaa omahoidon ohjauksen toteutusta sekä sen seurantaa. Lisäksi tavoitteena on selkiyttää opetusklinikan opiskelijoiden työnjakoa ja helpottaa tilannekohtaista arviointia potilaan hoitopolusta. Kehittämistyön tilaajana oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hammaslääketieteen opetusklinikka. Toimintamalli perustuu tutkittuun tietoon ja se kehitettiin yhteistyössä työn tilaajan kanssa heidän toiveidensa pohjalta. Siihen sisältyy oikomishoitopotilaan riskiryhmäjaottelu, jossa potilas jaotellaan yhteen kolmesta riskiryhmästä tiettyjen riskitekijöiden perusteella. Toimintamalli sisältää suositusten mukaiset aikavälit suunhoidon ennaltaehkäiseville käynneille, joita toimintamallissa nimitetään profylaksiakäynneiksi. Toimintamalli toteutettiin niin, että se on mahdollista tulostaa yhdelle A4 paperille kaksi puoleisena, työn tilaajan toiveiden mukaisesti. Toimintamallista kerättiin palautetta sähköisen kyselylomakkeen avulla hammaslääketieteen opiskelijoilta sekä Savonia ammattikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin suuhygienistiopiskelijoilta. Palautteen perusteella toimintamallia pidettiin hyödyllisenä ja selkeänä. Kyselyyn vastanneet opiskelijat kokivat voivansa hyödyntää sitä oikomishoitopotilaan hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatkossa toimintamallia olisi hyvä pilotoida esimerkiksi hammaslääketieteen opiskelijoiden sekä suuhygienistiopiskelijoiden toimesta. Näin voitaisi arvioida tukeeko se opiskelijoiden käytännon työtä