Etätyöskentelyn vaikutukset työn voimavaroihin

Teknologiakehityksen myötä työskentelymuodot ovat muuttuneet paljon kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Etätyön suosio on kasvanut ja vuonna 2018 34 % suomalaisista työskentelivät etänä epäsäännöllisesti tai säännöllisesti. Etätyön yleistyessä myös sen hyödyt ja haasteet ovat nousseet enemmän esille. Tutkimuksen tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta työn vaatimuksiin ja voimavaroihin vaikuttavista tekijöistä etätyössä. Työn voimavaroista etätyössä ei ole aikaisempaa tutkimusta. Koska ihmiset työskentelevät yhä enemmän kotona, on aihe erittäin ajankohtainen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmetodia käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimukseen valituilta kohdeorganisaation työntekijöiltä teemahaastatteluiden avulla. Tutkimustulokset olivat linjassa kirjoitetun teorian kanssa ja yhdensuuntaisia TV-TV -mallin olettamien kanssa, johon tutkimustuloksia vertailtiin. Tulokset osoittivat, että työn voimavaroja lisäsivät eniten joustavuus, itsenäisyys ja luottamus, jotka nousivatkin onnistuneen etätyöskentelyn peruspilareiksi. Vastaavasti tulokset osoittivat, että parantaakseen työn voimavaroja, pitäisi keksiä keinoja, kuinka parantaa sosiaalisia, kommunikaatiollisia ja ajanhallinnallisia haasteita, sillä nämä vaikuttivat negatiivisesti työssä jaksamiseen. Lisäksi erilaiset ärsykkeet, teknologiaongelmat ja huono ergonomia nousivat haasteiksi etätyössä. Sosiaalisten voimavarojen osalta havaittiin, että sosiaalisuuden puute oli yleisin työn kuormittavuutta lisäävä teema. Keskeinen havainto oli, että ihmiset, joilla oli mahdollisuus isompaan työtilaan tai mahdollisuus vaihdella työskentelypaikan sijaintia etätyön aikana pystyivät ylläpitämään korkeampaa työn imua. Jotta työn imu pysyisi kaikkien työntekijöiden osalta korkealla tasolla myös etätyössä, tulisi työympäristöön kiinnittää erityistä huomiota. Toinen havainto oli, että perheellisillä tai muilla sosiaalisia kontakteja arjessa omaavilla henkilöillä oli enemmän työn voimavaroja, ja siten korkeampi työn imu verrattuna niihin, jotka asuivat yksin. Tästä syystä työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.Due to the rapid technological development the forms of working have changed a lot during the past couple of decades. Teleworking has increased its popularity and by 2018 the total of 34 % of working Finns worked remotely either regularly or irregularly. As teleworking has become a regular form of working, the awareness of its advantages and challenges has grown. The aim of this thesis was to gain broader understanding of the factors affecting job resources in teleworking. There is no prior research on work resources in teleworking and as people are working increasingly from home the subject is topical. The study was conducted by using qualitative research methods. The material was collected among the employees of a marketing agency by using thematic interviews. The results of the study were in line with the prior theory and parallel to the assumptions of the TV-TV model to which the study results were compared to. The first key finding was that people whose working space was larger or were able to switch locations during teleworking were able to maintain the engagement. Thus, in order to maintain an equally good level of work engagement in teleworking as in the office, special attention should be paid to the working environment. The second key finding was that people who had family or other social contacts outside workplace had better work resources and thus work engagement compared to those who lived alone. Hence, more attention should be paid to the coping at work and well-being of employees