Artikkelini perustuu 3.10.2020 tarkastetun väitöskirjani lectio praecursoriaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kielenopettajan mahdollisuuksia vaikuttaa monin tavoin kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ekologinen systeemiteoria.nonPeerReviewe
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa on kartoitettu oppilaan omien äidinkielten ja toisen k...
Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhai...
Kieliverkosto järjesti helmikuussa 2015 neljällä paikkakunnalla tilaisuuden, jossa keskusteltiin kie...
Kielikoulutuspolitiikka on siirtynyt muun koulutuspolitiikan hajauttamisen myötä entistä enemmän kun...
Kielenoppimista on totuttu pitämään lähtökohtaisesti yksilön tehtävänä. Todellisuudessa siihen kuite...
Kielikylpyopetusta ja vieraskielistä opetusta on annettu Suomessa jo runsaat parikymmentä vuotta. Si...
Käsittelen kirjoituksessani kaksikielisten vanhempien kielivalintoja ja sitä, miten nämä valinnat nä...
Lectio praecursoria suomen kielen väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Virkatekstin käytettävyys. ...
Lectio praecursoria.Mikko Komulaisen väitöskirjan "Ulkoistaminen kunnissa : oikeudellinen tutkimus u...
Valtavirran kielentutkimuksessa elää kielikäsityksiä, jotka vaikuttavat teoreettisina taustaoletuksi...
Jyväskylän kaupungissa kokeillaan kielisuihkutusta koululaisten iltapäivätoiminnassa. Kokeilu on osa...
Valtioneuvoston huhtikuisella päätöksellä A1-kielen opetus varhennetaan alkamaan kaikissa Suomen kun...
Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen virtuaalisen pakopelin pulmatehtävät antavat maisitaisia maailm...
Artikkelissa kerrotaan Kieliverkoston opettajankoulutuksen teemavuonna toteutetusta haastattelututki...
Artikkeli käsittelee oppilaiden ja huoltajien tekemien kielivalintojen tukemista perusopetuksessa. K...
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa on kartoitettu oppilaan omien äidinkielten ja toisen k...
Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhai...
Kieliverkosto järjesti helmikuussa 2015 neljällä paikkakunnalla tilaisuuden, jossa keskusteltiin kie...
Kielikoulutuspolitiikka on siirtynyt muun koulutuspolitiikan hajauttamisen myötä entistä enemmän kun...
Kielenoppimista on totuttu pitämään lähtökohtaisesti yksilön tehtävänä. Todellisuudessa siihen kuite...
Kielikylpyopetusta ja vieraskielistä opetusta on annettu Suomessa jo runsaat parikymmentä vuotta. Si...
Käsittelen kirjoituksessani kaksikielisten vanhempien kielivalintoja ja sitä, miten nämä valinnat nä...
Lectio praecursoria suomen kielen väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Virkatekstin käytettävyys. ...
Lectio praecursoria.Mikko Komulaisen väitöskirjan "Ulkoistaminen kunnissa : oikeudellinen tutkimus u...
Valtavirran kielentutkimuksessa elää kielikäsityksiä, jotka vaikuttavat teoreettisina taustaoletuksi...
Jyväskylän kaupungissa kokeillaan kielisuihkutusta koululaisten iltapäivätoiminnassa. Kokeilu on osa...
Valtioneuvoston huhtikuisella päätöksellä A1-kielen opetus varhennetaan alkamaan kaikissa Suomen kun...
Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen virtuaalisen pakopelin pulmatehtävät antavat maisitaisia maailm...
Artikkelissa kerrotaan Kieliverkoston opettajankoulutuksen teemavuonna toteutetusta haastattelututki...
Artikkeli käsittelee oppilaiden ja huoltajien tekemien kielivalintojen tukemista perusopetuksessa. K...
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa on kartoitettu oppilaan omien äidinkielten ja toisen k...
Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhai...
Kieliverkosto järjesti helmikuussa 2015 neljällä paikkakunnalla tilaisuuden, jossa keskusteltiin kie...