The profitability of weather controlled speed limits on two-lane road. Case main 7 (E18) between Kotka and Pyhtää

Tämä raportti käsittelee hankearviointia Kotka-Pyhtää tien muuttuvien nope- usrajoitusten tapaustutkimuksen pohjalta. Perinteisen hyötykustannusana- lyysiin perustuvan tarkastelun lisäksi otettiin huomioon analyysiin liittyviä on- gelmakohtia sekä uusia vaihtoehtoisia menetelmiä, joita toistaiseksi ei ole laajamittaisesti hankearvioinnissa käytetty. Raportin ensimmäisessä osassa selvitettiin sääohjatun tien yhteiskunnallista kannattavuutta Kotka-Pyhtää tien sekaliikennetie- ja moottoriliikennetie- osuuksilla. Tutkimuksen menetelmät ja lähestymistapa pohjautuivat tässä osassa aikaisempiin tutkimuksiin, joissa oli selvitetty sääohjatun tien muiden osuuksien yhteiskuntataloudellisuutta. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että sääohjatun tien yhteiskuntata- loudellinen kannattavuus ei ole hyvä hyötykustannustarkastelulla mitattuna. Osakustannustekijöinä tarkastelussa olivat onnettomuus-, aika-, ajoneuvo-, melu-, päästö ja asfalttipäällysteen kustannukset. Yhteiskuntataloudellisessa tarkastelussa kannattavuutta heikentää laskeneista nopeuksista johtuva matka-ajan kasvu, joka pienentää syntyviä yhteiskuntataloudellisia säästöjä. Suurimmat säästöt syntyvät onnettomuuskustannusten alenemisesta. Raportin toisessa osassa tutkittiin sekä herkkyysanalyysin että langattoman tiedonsiirron vaihtoehdon pohjalta sääohjatun tien kannattavuutta. Näiden laajennusten hyötykustannustarkasteluun voidaan todeta muuttavan perin- teistä analyysiä sekä niiltä osin, joilla arvostuseriä voidaan muuttaa että niin, että kahta vaihtoehtoista investoinnin toteuttamistapaa voidaan vertailla kes- kenään. Jotta hyötykustannussuhde saataisiin kannattavaksi, tulisi muuttuvi- en kustannusten tien ylläpidosta alentua merkittävästi, mikä ei ole realistinen oletus. Toisaalta kasvavat liikenteen määrät ja alenevat keskinopeudet voi- vat vähentää onnettomuusriskiä ja kasvattaa yhteiskuntataloudellisia sääs- töjä. Raportin toisessa osassa käsiteltiin perinteisen hyötykustannustarkastelun lisäksi vaihtoehtoisia lähestymistapoja hankearvioinnissa soveltaen Capital Asset Pricing Modelia (CAPM). Tämäkään tarkastelu ei muuttanut hanketta kannattavaksi, mutta paransi hyötykustannussuhdetta perinteisiin tarkaste- luihin nähden. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin lyhyesti monikriteerianalyysiä ei-taloudelliseen tarkasteluun pohjautuvana hankearviointimenetelmänä