HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYKSIÄ TOTEUTTAMASTAAN PERUSHOIDON LAADUSTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA – ©STEPPI-HANKE

Hoitotyön laadun arviointi on hoitotyön toiminnan parantamisen perusedellytys ja sen avulla voidaan tunnistaa hoitotyössä ilmeneviä puutteita ja edistää laadukkaita hoidon tuloksia. Laadukkaasti toteutettu perushoito on hoitotyön kulmakivi ja se on avainasemassa potilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja hyvien hoitotyön tulosten varmistamisessa. Hoitotyöntekijöiden arviot toteuttamastaan perushoidon laadusta soveltuvat terveydenhuollon toimintaympäristön toiminnan arviointiin ja näin ollen ne antavat hyvän käsityksen organisaation perushoidon tasosta. Tämän poikkileikkausasetelmalla toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erikoissairaanhoidossa toteutettua perushoidon laatua ja tuottaa lähtötilannekuvaus perushoidon laadusta hoitotyöntekijöiden itsearvioimana. Tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa 2018 harkinnanvaraista otantamenetelmää käyttämällä yhden sairaanhoitopiirin hoitotyöntekijöiltä (n=4816) sähköisellä Perushoidon laatu -kyselyllä (©STEPPI-hanke). Kyselyyn vastasi 1059 hoitotyöntekijää ja vastausprosentti oli 22 %. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics for Macintosh -ohjelmalla. Aineiston käsittelyssä käytettiin kuvailevia tunnuslukuja ja ryhmien välisiin vertailuihin ja ryhmien välisten erojen tilastollisten merkitsevyyksien testaamiseen käytettiin Kruskal Wallisin testiä ja Mann Whitneyn U-testiä. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällön erittelyllä hyödyntäen luokittelurunkona Fundamentals of Care (FOC) -viitekehystä, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Tulosten mukaan hoitotyöntekijöiden arviot toteuttamastaan perushoidon laadusta olivat kaikilla perushoidon osa-alueilla hyvät tai erinomaiset, lukuun ottamatta suunhoidon osa-aluetta, jossa toteutettu perushoidon laatu arvioitiin tyydyttäväksi. Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja itsearvioidussa perushoidon laadussa tehtävänimikkeen, hoidettavien potilaiden ikäryhmän, koulutustason, hoitotyön työkokemuksen pituuden ja sairaanhoitoalueen mukaan tarkasteltuna. Määrällisen ja laadullisen aineiston tulokset olivat osittain ristiriidassa keskenään, sillä useilla laadultaan hyviksi arvioiduilla perushoidon osa-alueilla tuotiin esiin verrattain runsaasti perushoidossa esiintyviä puutteita ja kehittämisehdotuksia. Tulokset antoivat viitteitä sitä, ettei laadukkaan perushoidon toteuttamiseen ole välttämättä riittävästi aikaa, eikä hoitotyöntekijöitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitotyöntekijöiden arviot toteuttamastaan perushoidon laadusta ovat hyvällä tasolla, mutta näyttäisi kuitenkin siltä, että riittämättömien ajallisten - ja henkilöstöresurssien vuoksi hoitotyöntekijät joutuvat tekemään valintoja siitä, mitkä perushoidon osa-alueet toteutetaan ja mitkä jätetään toteuttamatta. Perushoidon laatua voitaisiin kehittää kiinnittämällä huomiota resursseihin, johtamiseen, koulutukseen ja organisaation hoitokulttuuriin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitopiirin perushoidon laadun edelleen kehittämiseen. Jatkossa perushoidon laatua on syytä tarkastella laajemmin havainnoimalla ja hoitotyön tuloksen näkökulmasta.Assessing nursing care quality is fundamental for improving nursing care and it can be utilized for identifying the deficits in nursing care and for promoting good nursing outcomes. High-quality fundamental care is the cornerstone of nursing care and it plays a vital role in promoting patient's health and well-being, and in ensuring excellent nursing outcomes. Nurse reported quality of fundamental care is a useful indicator for measuring organizations performance and for assessing the level of quality in fundamental care. The purpose of this cross-sectional study was to describe the quality of fundamental care in specialised healthcare and to provide a baseline for the nurse reported quality of fundamental care. Data were collected in February 2018 from the nursing staff (n=4816) of one hospital district with judgmental sampling technique using the Quality of fundamental care electronic questionnaire (©STEPPI-project). 1059 participants took part of the survey and the response rate was 22 %. Quantitative data were analyzed with statistical methods using IBM SPSS Statistics for Macintosh. Quantitative data analysis was based on descriptive statistics and comparing the groups and testing the statistical significance was done using Kruskal Wallis Test and Man Whitney U-test. Qualitative data were analyzed with quantification and categorizing the results using the Fundamentals of Care -framework, which was the theoretical framework of this study. The results show that nurse reported quality of fundamental was good or excellent in all areas of fundamental care, except for mouth care, were nurse reported quality of care was fair. There were statistically significant differences in fundamental care quality between the groups when examining profession, age group of the patients that the care was provided, educational level, years of experience in nursing and the hospital area. The results of the quantitative and qualitative data were partially conflicting. There were relatively many nurse reported deficits and areas of improvement in fundamental care areas which were rated with good quality. The results suggest that nurses lack time in attending fundamental care activities and that there are not enough nurses to carry out high-quality fundamental care for the patients. This study found that nurse reported quality of fundamental care is good. However, it seems that due to inadequate resources of time and nursing staff, nurses are forced to choose which areas of fundamental care can be carried out and which areas of fundamental care have to be missed. The quality of fundamental care can be enhanced with focusing on resources, leadership, education and the care culture of the organization. The results can be utilized in improving the quality of fundamental care in the hospital district. Future studies should focus on measuring nursing outcomes and studying the quality of fundamental care using observation