Työkykyneuvottelu työterveyslääkärin näkökulmasta

Tutkielman aihe oli työkykyneuvottelu, johon työterveyslääkäri osallistuu silloin, kun kolmikantaisesti yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa kartoitetaan työhönpaluun eri mahdollisuuksia yleensä pitkän sairausloman jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten työterveyslääkärit kokevat työkykyneuvottelun ja minkälaisia koulutustarpeita heillä on, jotta he paremmin pystyisivät palvelemaan eri sidosryhmiä neuvotteluissa. Tutkimusmenetelmä, jota käytettiin, oli Webropol ohjelmalla toteutettu kyselytutkimus, joka kohdennettiin Terveystalo Oy:n Varsinais-Suomessa työskenteleville työterveyslääkäreille. Tutkimusaineisto koostui kyselystä, jonka sisältö voidaan jakaa 8 eri osioon. Osiot olivat ennakkovalmistautuminen, rooli neuvotteluissa, neuvottelujen kuormittavuus, osapuolten tyytyväisyys lääkärin toimintaan, neuvotteluiden lopputulema, neuvotteluissa lääkäriä hyödyttävä osaaminen, valmiuksien kartuttaminen ja lisäkoulutustarpeet. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että lääkärit vaihtelevasti konsultoivat muita terveyden alan ammattilaisia. Lääkäri oli edeltävästi useammin yhteydessä potilaaseen kuin työnantajaan. Oma rooli neuvotteluissa koettiin selkeäksi ja sidosryhmätyytyväisyys lääkärin toimintaa kohtaan arvioitiin itse korkeaksi. Suurimmassa osassa neuvottelujen tulosta työhön palattiin joko suoraan, osasairauslomaa tai työn muokkausta hyödyntäen. Eniten hyötyä neuvotteluissa koettiin olevan omasta kokemustausta ja mahdollisuudesta konsultoida kollegaa. Eri ratkaisuvaihtoehtojen tunteminen ja juridiset asiat koettiin alueiksi, jossa eniten olisi lisäkoulutustarvetta. Tässä tutkimuksessa erityinen mielenkiinto kohdistui lisäkoulutustarpeisiin ja vastausten hajonta ts. koulutustarpeen suhteen vaihteli. Tästä yksinkertaistavana päätelmänä voi todeta, että koulutusta tulisi pystyä räätälöimään kunkin yksittäisen työterveyslääkärin tarpeita vastaavaksi. Se mikä tämä moduulirakenne tai toteutus olisi, ei tämä kartoitus anna vastausta