Lapsen sosioemotionaalisten haasteiden tukeminen päiväkotiryhmässä

Tiivistelmä. Tutkielmamme tavoitteena on kartoittaa, miten sosioemotionaaliset haasteet ilmenevät varhaiskasvatusikäisillä lapsilla, koota yhteen tutkimuskirjallisuudessa esiin nousevia tukitoimia sosioemotionaalisiin haasteisiin sekä selvittää, mikä on varhaiserityiskasvatuksen rooli tukitoimien toteuttamisessa. Muun muassa inkluusion myötä varhaiskasvatuksen henkilöstön tarve tiedolle erilaisista haasteista ja tukitoimista on kasvanut. Tutkimusmenetelmänä käytämme narratiivista kirjallisuuskatsausta. Sen avulla pystymme rakentamaan laajan ja ajantasaisen kuvan käsiteltävästä aiheesta sekä muodostamaan selkeän ja helposti luettavan koonnin tutkielman tuloksista. Aineistoa olemme keränneet kotimaisista ja kansainvälisistä tietokannoista sekä käsin poimimalla. Aineisto on rajattu koskemaan keskeisiä käsitteitämme, ajallisesti 2000-luvulle. Käyttämämme artikkelit ovat vertaisarvioituja ja muunkin kirjallisuuden olemme arvioineet luotettaviksi lähteiksi tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Sosioemotionaaliset haasteet näyttäytyvät useimmiten lapsen käyttäytymisessä. Haastavaa käyttäytymistä on joko ulospäin suuntautuvaa tai sisäänpäin kääntynyttä ja itsesäätelytaidot vaikuttavat käyttäytymisen haasteisiin yleisesti. Tukitoimissa tärkeiksi seikoiksi esiin nousi lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen tukitoimia suunniteltaessa, arjen struktuurin rakentaminen, varhaiskasvattajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatu, varhaiskasvattajan sensitiivisyys ja vertaissuhteiden sekä sosiaalisten taitojen ja tunteiden säätelyn kehittymisen tukeminen. Varhaiserityiskasvatus sulautuu vahvasti tavallisen päiväkotiryhmän arkeen, jonka vuoksi sen erittely on hyvin vaikeaa — ellei jopa mahdotonta. Olemme koonneet tietoa tukitoimista kattavasti ja monipuolisesti. Tukitoimet tulee kuitenkin aina suunnitella yksilöllisesti lapsen tarpeet huomioiden, jonka vuoksi kaikkia esittämiämme tukitoimia ei ole tarpeen hyödyntää jokaisen lapsen kohdalla. Kirjallisuuskatsauksena tutkielmamme ei vielä anna kokonaiskuvaa teorian ja käytännön suhteesta kentällä. Tämän vuoksi tulosten luotettavuuden ja yleistettävyyden arviointi on haastavaa. Aiheesta olisikin hyvä tehdä vielä jatkotutkimusta.Abstract. The aim for our thesis was to chart how Social, Emotional and Behavioural difficulties manifest in early childhood; compile support methods for said difficulties from scientific literature; and determine the role of early childhood special education in executing said support methods. The early childhood educators’ need for knowledge of these difficulties and support methods for them has increased especially due to inclusive early childhood education. Our thesis is a narrative literature review. With this method we can construct an extensive and up-to-date image of the topic at hand and form a clear and easy-to-read compilation of the results. We have collected literature from both Finnish and International databases and by picking some items by hand. We have limited the literature to our key concepts and only used literature written in the 21st century. We have used peer-reviewed articles and other literature that we have evaluated to be reliable sources according to scientific practices. Challenging behaviour can be divided into externalising and internalising behaviour, and the level of self-regulation skills affect these difficulties in general. The support methods include structured environment and practices, high quality interaction between the child and the early childhood educator, sensitivity of the early childhood educator, and support of development of peer relations, social skills, and regulation of emotions. Early childhood special education integrates into the daily life of a day-care group and therefore separating it is very difficult — if not impossible. We have compiled a versatile list of support methods. When choosing appropriate support methods, it is vital to take into consideration the child’s individual needs. Not all the presented methods are needed to be implemented with every child. Since our thesis is a literature review it does not map out the relation of the theory and practices on the work field. Therefore, evaluating the reliability and generalisation of the results is challenging. Further study of this topic on the field is needed