Linnanmaan muistolehto ja sakraalirakennus

Tiivistelmä. Toteutin kandidaatintyöni syksyn 2019 nykyarkkitehtuurin 3. kurssista. Kurssin tehtävänä oli suunnitella ekumeeninen kappeli Puulinnanmaalle. Suunnitelmassani tahdoin päästä sakraaliin tilakokemukseen materiaalin sekä muodon kautta. Plaanin perusideana on itä-länsi suunnassa kulkevat paksut CLT-rakenteet, joiden väleihin tilat sulautuvat. Rakennuksen poikkiseinät ovat suurimmalta osaltaan lasia, jota päällystää teräksinen pystyprofiili. Tämä tuo rakennukseen runsaasti luonnonvaloa, etenkin aamuisin ja iltaisin. Rakennuksen lattiamateriaali on hiottua betonia, joka sointuu hyvin pehmeän ja lämpimän puun kanssa. CLT-rakenteet nousevat rytmikkäästi tilan korkeuden noustessa. Poikkiseinät eivät sijaitse elementtien päissä vaan on upotettu rakenteeseen vähintään puolen metrin verran. Tämä luo efektin, jossa rakennus on piilossa elementtiryppään keskellä. Kappelille saavuttaessa etelä tai pohjoispuolelta rakennuksesta ei näe muuta kuin kyseiset puuelementit. Puuelementit jatkuvat ulkoa sisälle, joka altistaa puun luonnonvoimille ja näin luo ulkotilassa puulle harmaantumista ajan saatossa. Tilaan tultaessa astutaan matalaan aulaan, joka johtaa korkeampaan välitilaan. Välitilasta kokijan reitti luontaisesti ohjautuu korkeaan ja kirkkaaseen seremoniatilaan. Vaihtoehtoisesti kokija voi siirtyä myös kynttilähuoneeseen hiljentymään. Wc-tilat on sijoitettu kulman taakse piiloon yksityisyyden saavuttamiseksi. Hallinnolliset tilat on sijoitettu rakennuksen sivuille, joihin kuljetaan liukuovien kautta. Tällä saavutetaan tilan lineaarinen rikkoontumattomuus. Seremoniatilan päädyssä on seinään upotettu liukuovi, josta on käynti sakastiin. Henkilökunnalle on oma sisäänkäynti rakennuksen eteläpuolella. Sisäänkäynti on erotettu selkeästi pääsisäänkäynnistä seinien muotoilulla. Kappeliin kuuluu muistolehto, joka on sijoitettu selkeästi erilleen rakennuksesta sen pohjoispuolelle. Muodoltaan muistolehto mukailee kappelia ja toimii rakennuksen pikkuveljenä. Se koostuu kolmesta erikorkuisesta CLT-elementistä. Haasteena muistolehdon suunnittelemisessa oli yhdistää se kappeliin rikkomatta kappelin vahvaa lineaarista rakennetta. Siitä syystä päädyin eristämään muistolehdon selkeästi kappelista omaksi entiteetikseen, joka kuitenkin sointuu yleiseen arkkitehtoniseen ilmeeseen. Kappelin rakenteellisuus tuotti myös ongelmia. Kuinka valtavat yhdensuuntaiset elementit saataisiin jäykistettyä ilman poikkiseiniä. Ratkaisuksi tuli vahva yläpohjarakenne, joka sitoo seinät toisiinsa. Katon pohjois- ja eteläsivuilla on upotettu valokouru, jonne on upotettu ledinauhat. Tämä tuo illuusion taivaalta tulevasta luonnonvalosta pimeälläkin säällä. Valo tuo kauniisti esille puun syyt ja liitokset. Kappelia ympäröi istutettu metsä, joka eristää alueen kaupungin melulta ja asettaa kokijan rauhalliseen mielentilaan. Kappelille on tarkoitus saapua kävellen, joka lisää sakraaliuden tunnetta tilaa rauhoittamalla. Inspiraation työlleni sain Juha Leiviskän Myyrmäen kirkosta, jossa jylhät pystyseinät rajaavat tilaa kauniisti. Kappelin kokemusperäinen suunnittelutapa on onnistunut ja koen sen olevan tärkeä osa arkkitehtuurin suunnittelua. Omaksumalla kokijan tunnetiloja kappelissa liikkuessa ja niistä johtavat arkkitehtoniset valinnat kertovat tarinaa rakennuksesta