Kokouskeskustelun palauttaminen käsiteltävään aiheeseen:puheenjohtajan kehollinen toiminta

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmani aihe ovat kokouskeskusteluissa esiintyvät keskustelun keskeyttäminen ja aiheeseen palauttaminen. Tutkimuksessani pyrin selvittämään sitä kehollista toimintaa, jota puheenjohtaja tuottaa keskeyttäessään käynnissä olevan (käsiteltävään aiheeseen liittymättömän) keskustelun ja palauttaessaan osallistujien huomion takaisin aiheeseen, jota kokouksessa käsitellään. Itse keskeytyksen tekevää vuoron osaa kutsun keskeytysosaksi. Se voi olla yksittäinen sana tai pidempi osa vuorosta. Palauttamisosaksi kutsun sellaista puheenvuoron osaa, jossa puheenjohtaja palauttaa keskustelun käsiteltävään aiheeseen keskeytyksen jälkeen esimerkiksi nimeämällä aiheen tai kysymällä siihen liittyvän kysymyksen. Aineistoni on videoaineisto erään Oulussa toimivan kotiseutuyhdistyksen hallituksen kokouksista. Videoaineistoa on yhteensä noin 7,5 tuntia, ja se kuuluu Oulun yliopiston suomen kielen oppiaineen arkistoon. Tarkastelen aineistoani keskustelunanalyyttisesti institutionaalisena keskusteluna. Kokouksia pidetään tyypillisesti institutionaalisissa yhteyksissä. Tällöin kokousta voi pitää myös omana instituutionaan ja kokousvuorovaikutusta institutionaalisena vuorovaikutuksena. Tarkasteltaviksi aineistosta valikoitui yhteensä 54 tilannetta, joista jokainen sisältää sekä puhetta että kehollista toimintaa. Tarkastelen sekä katsetta ja sen suuntaa että muuta kehollista toimintaa, josta merkittäviksi naputukset, viittaukset ja osoitukset, itsekosketus sekä asennon muutokset. Muuta kehollista toimintaa esiintyy huomattavasti enemmän palautus- kuin keskeytysosissa. Palautusosat ovat toki suhteessa reilusti keskeytysosia pidempiä. Aineistossa on tavallista, että puheenjohtaja kääntää katseensa papereihinsa ennen puheenvuoronsa aloittamista ja pitää sen niissä palautusosan tai koko vuoron loppuun saakka tai miltei sinne asti, kunnes hän kohottaa katseensa muihin osallistujiin. Keskeytysten kannalta merkittäviksi osoittautuivat erityisesti asennon muutokset ja naputukset. Noin 20 tapauksessa puheenjohtaja muuttaa asentoaan jollain tavalla juuri ennen kuin hän aloittaa keskeytys-palautusvuoronsa. Katson, että näissä tapauksissa asennon muutos ennakoi sitä, että puheenjohtaja ottaa vuoron itselleen. Naputuksia pöytään kynällä tai sormillaan puheenjohtaja tuottaa yhteensä noin kymmenen kertaa. Keskeytysosan aikana naputusta esiintyy vain muutaman kerran, joten määrä on huomattavasti suurempi palautusosissa. Erityisesti kynällä suoritetuilla naputuksilla on huomiota herättävä vaikutus, ja sen avulla voikin tehostaa keskeytystä, jos pelkkä puhe ei riitä. Puheenaiheen palauttamisen kannalta merkittävää kehollista toimintaa ovat viittaukset ja osoitukset. Aineistossa esiintyy yhtä tapausta lukuun ottamatta yksinomaan osoitustyyppiä, jossa käsivartta ei ojenneta, vaan osoitus tehdään pelkästään kädellä. Osoittamisella voi kohdentaa puheenvuoron tietylle vastaanottajalle tai valita seuraavan puhujan. Itsekosketustapauksia keskeytysosissa on vain muutama mutta palautusosissa miltei kymmenen. Aineistossa esiintyvä itsekosketus on tyypillisesti niin kutsuttua diskreettiä itsekosketusta, johon lukeutuvat esimerkiksi olkapään tai nenän raapiminen ja silmälasien nostaminen nenällä