Puun ja palaturpeen seospoltto arinakattiloissa

Tiivistelmä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nykyisin käytössä olevia puun ja palaturpeen seospolton menetelmiä. Esimerkkitapauksena on käytetty Tuusniemen Aluelämpö Oy:n lämpökeskusta, joka tuottaa kaukolämpöä Tuusniemen kunnan keskustaajamassa. Tuusniemen Aluelämpö Oy:n Tuusniemen kuntakeskuksessa omistaman ja sen suurimmille kiinteistöille toimittaman kaukolämmön tuotannossa on käytetty paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tuottamaa ja lämpökeskukselle toimittamaa metsähaketta. Hake on pääosin ollut metsän hakkuussa syntynyttä ns. hakkuutähdehaketta. Hake on koostunut eri puulajien hakkuutähteistä. Näitä puulajeja ovat pääsääntöisesti olleet kuusi, mänty, koivu ja leppä. Opinnäytetyö selvittää palaturpeen käyttöä hakkeen lisänä lämpökeskuksen seospolttoaineena lämpökeskuksen tuottaman kaukolämmön hinnan pitämiseksi jatkossakin kustannustehokkaana Työssä pohdittiin mahdollisia kehityssuuntia puun ja palaturpeen seospoltolle Tuusniemen laitoksen kokoisissa lämpökeskuksissa. Lisäksi työssä kartoitettiin seikkoja, joita tuli jatkossa vielä selvittää lämpöyhtiön polttoainehuollon ja käyttövarmuuden turvaamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuusselvityksenä, jossa tietoja haettiin jo julkaistuista tutkimuksista ja artikkeleista sekä eri tietokannoista. Työn tuloksena päädyttiin siihen lopputulokseen, että nykyisen ympäristölainsäädännön voimassa ollessa palaturve on käyttökelpoinen seospolttoaine Tuusniemen lämpökeskuksessa. Kuitenkin tänä päivänä on lukuisten kansallisten ja kansainvälisten tahojen näkemyksenä esitetty, että turpeen käytöstä tulee luopua vuoteen 2035 mennessä. Tämän johdosta tulee palaturpeen käyttöä ainoana metsähakkeen seospolttoaineena varautua lähitulevaisuudessa korvaamaan esimerkiksi puun kuorella tai muulla ei-fossiiliseksi luokitellulla seospolttoaineella. Työn tuloksia on mahdollista käyttää Tuusniemen Aluelämpö Oy:n lämpökeskuksen polttoainetalouden tulevaisuuden suunnittelussa sekä polttoainehuollon varmistamisessa.Combustion of wood and sot peat in a grate boiler. Abstract. The aim of the thesis was to find out the current methods of wood and sot peat mixing. Tuusniemi Aluelämpö Oy heating plant, which produces district heat in the central district of Tuusniemi commune, is used as an example in the thesis. Tuusniemen Aluelämpö Oy produces district heat in Tuusniemi Municipal Center and delivers heat to its largest properties. The heating plant has been utilizing forest chips as a fuel, produced and supplied by the local forest management association. These forest chips have mainly till now been made up of chips from different tree species including spruce, pine, birch and alder. The thesis explores the use of peat as a supplement to the wood chips as a blend fuel for the heating plant in order to restrict the costs of district heating produced by the heating plant in the future. As the final result of the thesis, it is suggested to consider a possible developmental test for wood and sot peat mixing in Tuusniemi-sized heating plants. At the same time, the issues that should be clarified in the future in terms of fuel company fuel management and security are discussed and documented. The thesis was carried out as a literature review for which information was sought from studies and articles already published and from different databases. As a result of the work, it was concluded that when the current environmental legislation is in force, sot peat is a useful mixture fuel in the Tuusniemi heating plant. However, many national and international institutions have argued that the use of peat should be abandoned by 2035. As a result, preparations should be made for replacement of peat pellets as the only wood chips blend fuel by, for example, wood park or other non-fossil blended fuel. The results of the work are applicable in planning the future of fuel economy of Tuusniemi Aluelämpö’s heating plant and in ensuring the fuel supply