Äitiys, normit ja alkoholikulttuuri:kahden sukupolven näkemyksiä äitiydestä ja alkoholin kohtuukäytöstä

Tiivistelmä. Suomalaisten alkoholinkäyttötavat ovat kokeneet erilaisia muutoksia 1960-luvun lopusta tähän päivään saakka. Keskeisiä muutoksia tälle ajalle ovat olleet muun muassa yleinen alkoholinkulutuksen kasvu, sekä naisten lisääntynyt juominen. Naisten alkoholinkäyttötapoihin ovat perinteisesti vaikuttaneet käsitykset äitiydestä ja seksuaalisuudesta, kun taas miehille juomatapojen rajat ovat olleet väljemmät. Tänä päivänä naisten alkoholinkäyttöön suhtaudutaan yleisesti ottaen hyvin sallivin asentein ja samalla äitiys on moninaista. Tutkielman aiheena oli kahden sukupolven näkemykset äitiydestä ja alkoholin kohtuukäytöstä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia näkemyksiä äitiyteen ja alkoholin kohtuukäyttöön liitetään, ja kuinka niitä perustellaan. Työtä varten haastateltiin kahdeksantoista henkilöä, kahdesta ikäryhmästä. Ensimmäinen ikäryhmä koostui yhdeksästä, ennen vuotta 1952 syntyneistä henkilöstä, koska he ovat täyttäneet 18 vuotta, tai olleet jo täysi-ikäisiä vuonna 1969 keskioluen vapautumisen aikaan, ja nähneet näin monipuolisesti suomalaisen yhteiskunnan muutosta monelta eri vuosikymmeneltä. Toinen ikäryhmä oli nuorempi, ja se koostui yhdeksästä 1970-luvun alkupuolen ja 1990-luvun puolenvälin välillä syntyneestä henkilöstä. Suurin osa haastateltavia olivat naisia. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelut tehtiin kasvotusten, puhelimitse ja sähköpostitse kevättalvella 2018. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui feministisestä ja kognitiivisesta antropologiasta. Työssä hyödynnettiin myös autoetnografiaa, joka tässä tutkimuksessa merkitsi refleksiivistä työkalua haastateltavien tulkinnan parantamiseksi. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Äitiyttä ja alkoholin kohtuukäyttöä koskevat näkemykset jakautuvat tutkimuksessa puoltaviin, riskiä edustaviin sekä ohjaaviin kulttuuristen mallien joukkoihin. Muodostetut kulttuuriset mallit pitivät vielä tarkemmin sisällään myös rajat hyväksyttävälle ja ei-hyväksyttävälle alkoholinkäytölle äitiyden puitteissa. Alkoholinkäytön positiivisiin puoliin kuuluivat sosiaalisuus, siirtymäriittien vahvistaminen, sekä vapauden ja läheisyyden kokeminen. Riskimallit taas kertoivat uhasta hyvinvoinnille, maineelle tai kodin ilmapiirille. Ohjaavat mallit antoivat äitiyteen liitettävän alkoholinkäytön suuntaviivat, joita olivat vastuullisuus, esimerkin näyttäminen, lapsen iän malli sekä malli äidin paikasta. Aineiston perusteella miesten ja isien alkoholinkäytön rajat ovat väljemmät kuin naisten ja äitien. Ikäryhmien näkemyksissä oli näin paljon samankaltaisuuksia, mutta myös eroja. Vanhemman ikäpolven näkemyksissä tuli esiin alkoholinkäyttöön liittyvä vahva itsekuri ja kunniallisuus, kun taas nuorempi sukupolvi näki siinä hieman enemmän individualistisia ja hedonistisia arvoja. Nuoret haastateltavat suhtautuivat myös vanhempaa sukupolvea kriittisemmin perinteiseen äitikuvaan ja omasivat myös sallivampia näkemyksiä. Teeman puitteissa voisi jatkaa esimerkiksi naisten ja äitien omien kokemusten parissa. Mielenkiintoisia näkökulmia voisivat antaa vaikkapa seksuaalisuus, moraali ja vanhemmuus, sukupolvet ja asuinpaikka