Huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen ja segregaatio:esimerkkinä Meri-Toppila

Tiivistelmä. Tutkielmassa tarkastellaan huono-osaisuuden kasaantumista ja segregaatiota. Aiheeseen keskitytään tasapainoisen urbaanin kehityksen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää miksi huono-osaisuus kasautuu ja miten kasautumista olisi mahdollista estää. Aihe on tärkeä kasvaneen sosiaalisen polarisaation ja sen synnyttämän alueiden välisen epätasapainon vuoksi. Kestävään kaupunkikehityksen kuuluu merkittävänä osana sosiaalinen tasapaino, jonka edistäminen on tärkeää alueellisen hyvinvoinnin vuoksi. Tutkielma perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja tapaustutkimukseen Oulun Meri-Toppilan asuinalueesta. Kirjallisuuden avulla perehdytään huono-osaisuuden kasautumisen taustalla oleviin tekijöihin, kuten asuntopolitiikkaan ja -markkinoihin sekä talouskehitykseen. Huono-osaisuuden kasautumisen ja segregaation estämiseksi hyödynnettäviä keinoja, jotka tutkielmassa tulevat esille, ovat: asuntopolitiikan ohjaaminen, sosiaalinen sekoittaminen ja hankeperustainen kehitys. Alueiden eriytyminen tapahtuu paikkakohtaisesti ja alueen omien rakenteellisten ominaisuuksien myötä, jotka luovat mahdollisuudet eriytymiselle. Ratkaisumallit huono-osaisuuden kasautumisen ja segregaation korjaamiseksi ovat tapauskohtaisia. Pääosin menetelmillä on pyrkimys saavuttaa sosiaalisesti ja fyysisesti tasapainoinen ympäristö. Meri-Toppilan kohdalla kaavoitus ja asuntojen hallintamuotojakauma on edistänyt segregoitumisprosessia. Segregaatioprosessin käynnistyttyä sen pysäyttäminen on haastavaa. Tehokkain menetelmä alueiden eriytymisen estämiselle onkin ennaltaehkäisevä toiminta kaavoituksessa ja hallintamuotojakauman suunnittelussa