Universitetsstuderandes motivation för frivilliga studier i svenska och upprätthållande av svenskkunskaper efter utexamineringen:en studie av motivation i livslångt lärandes kontext

Syftet med denna avhandling var att undersöka universitetsstuderandes åsikter och uppfattningar om faktorer som före, under och efter den aktuella språkkursen inverkat på deras motivation att studera svenska i en valfri/frivillig kurs. I undersökningen granskades också vilka förväntningar på och bedömningar av kursens innehåll, arbetssätt och undervisning som framfördes av studerandena. Dessutom fokuserade undersökningen på studerandenas bedömning av sig själva som inlärare av svenska språket och vilka kommunikativa syften och behov av språket studerandena har efter utexamineringen. Metoderna i denna avhandling är kvalitativa och materialet undersöktes med hjälp av innehållsanalys. Målgruppen bestod av studerande med olika huvudämnen vid Lapplands universitet. Materialinsamlingen genomfördes i form av enkätundersökning under senare hälften av 2010-talet som besvarades av sammanlagt 23 kursdeltagare som deltog antingen i en valfri fördjupad kurs i svenska eller i en frivillig kurs i svenska. Båda kurserna arrangerades av Lapplands universitets språkcenter. Enligt denna forskning hade informanterna en tämligen positiv attityd till sina studier i frivillig och valfri svenska. Deras förväntningar på kursen uppfylldes till stor del och de var nöjda med kursinnehållet och studiematerialen. Vid bedömning av sig själva som inlärare av svenska konstaterade de flesta informanter att de måste kämpa hårt eller ganska mycket i sina studier i svenska. Enligt självbedömningsresultaten ansåg merparten av informanterna att de har god förmåga att förstå talat språk och skriven text och nöjaktig förmåga att tala och hjälplig förmåga att skriva svenska. Dessutom angav informanterna att de behöver mer övning i språket. Lärarens utvecklande respons hade en positiv inverkan på informanternas motivation och intresse för svenskinlärning. Informanterna ansåg ytterligare att de har nytta av sina svenskkunskaper i det blivande arbetslivet och också på fritiden och på resor varför de tänker upprätthålla sina svenskkunskaper efter utexamineringen. I vidare forskning skulle det vara viktigt att undersöka vilka svenskkunskaper som behövs i arbetslivet för att man i undervisningen kan tillfredsställa studerandes inlärningsbehov i frivilliga svenskkurser som motsvarar färdighetsnivån B2 vid universitetet. Dessutom skulle det vara av vikt att undersöka studerandes attityder mot svenska och på vilket sätt de påverkar hela studiegruppens motivation för inlärning av svenska språket.Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä vapaaehtoisista ja valinnaisista ruotsin kielen opinnoista. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, minkälaisia näkemyksiä ja käsityksiä opiskelijoilla on tekijöistä, jotka ennen osallistumista vapaaehtoiselle ruotsin kurssille, sen aikana ja sen jälkeen vaikuttavat heidän motivaatioonsa opiskella ruotsia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, minkälaisia odotuksia opiskelijoilla oli kurssin sisällöstä, työtavoista ja opetuksesta sekä miten opiskelijat arvioivat niitä. Sen lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin ruotsin kielen oppijoiden itsearviointia sekä heidän kielenkäyttötarkoituksiaan ja kielenkäyttötarpeitaan yliopisto-opinnoista valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä ja aineistoa tutkittiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Lapin yliopiston eri koulutusohjelmien opiskelijoista. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella 2010-luvun jälkipuoliskolla ja siihen vastasi yhteensä 23 opiskelijaa, jotka osallistuivat joko ruotsin valinnaiselle syventävälle kurssille tai ruotsin vapaaehtoiselle kurssille. Lapin yliopiston kielikeskus toimi kummankin kurssin järjestäjänä. Tämän tutkimuksen mukaan vastaajilla oli melko myönteinen asenne osallistua valinnaiselle ja vapaaehtoiselle ruotsin kurssille. Vastaajien mielestä heidän odotuksensa kurssin suhteen täyttyivät suurimmalta osaltaan ja he olivat tyytyväisiä kurssin sisältöön sekä kurssimateriaaleihin. Arvioidessaan itseään ruotsin kielen oppijoina kertoi suurin osa vastaajista joutuvansa ponnistelemaan paljon tai melko paljon ruotsin opinnoissaan. Ruotsin kielen taitojaan arvioidessaan vastaajat olivat sitä mieltä, että heillä on hyvät taidot puhutun kielen ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä. Heillä on tyydyttävä taito puhua ruotsia ja välttävä taito kirjoittaa ruotsia. Sen lisäksi vastaajat kertoivat, että he tarvitsevat lisää harjoitusta ruotsin kielen usealla alueella. Opettajan kehittävällä palautteella oli myönteinen vaikutus motivaatioon ja kiinnostukseen opiskella ruotsia. Vastaajille on hyötyä ruotsin kielen taidosta tulevassa työelämässä mutta myös vapaa-ajalla ja matkoilla ja tämän vuoksi he aikovat ylläpitää ruotsin kielen taitojaan valmistumisensa jälkeen. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeä selvittää, mitä ruotsin kielen taitoja työelämässä tarvitaan, jotta opiskelijoiden oppimistarpeet voidaan tyydyttää yliopiston järjestämillä vapaaehtoisilla ruotsin kursseilla, jotka vastaavat taitotasoa B2. Sen lisäksi olisi tärkeää tutkia opiskelijoiden asenteita ruotsin kieleen ja niiden vaikutusta koko opiskelijaryhmän ruotsin opiskelun motivaatioon