Sukupuolittuneet käytännöt koulun kuvataidekasvatuksessa

Kandidaatintyössäni nostan tarkasteluun sukupuolen merkityksen koulun kuvataideopetuksen arjessa. Koululaitos ja opettajat tulevat toiminnassaan luoneeksi käyttäytymis- ja toimintamalleja, jotka tukevat ajatusta siitä, millainen jonkin oppilaan pitäisi tämän sukupuolen mukaan olla. Tulevana luokanopettajana pohdin, kuinka kohdella oppilaita tasa-arvoisesti ilman sukupuolittuneita käytäntöjä ja sukupuoleen pohjautuvia ennakko-oletuksia. Tässä tutkimuksessa tavoitteenani on selvittää, miten sukupuoli näyttäytyy koulun kuvataide-opetuksen arjessa ja miten opettajalla itsellään on mahdollisuus tiedostaa asia. Kirjallisuuskatsauksen olen toteuttanut koulua, kuvataideopetusta ja sukupuolta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden avulla. Kasvatus ja koulutus nähdään yhteiskunnallisen vallan käyttönä, jolla muokataan yksilöitä kulttuurin määrittelemiin sukupuolirooleihin. Sukupuoli koulun sisällä on selkeä ja kahtia jaettu: oppilaat jaotellaan tyttöihin ja poikiin ja kumpaankin sukupuoleen kohdistetaan erilaisia odotuksia niin käyttäytymisen kuin koulumenestyksenkin suhteen. Koulun kuvataidekasvatuksen arjessa sukupuolistereotypiat ja sukupuolittuneet käytännöt toteutuvat opettajien toiminnassa ja näkemyksissä. (Palmu, 1999, 181). Opettaja törmää päivittäin työssään sukupuoleen liittyviin näkökulmiin ja opettajan tulisikin tiedostaa ja ottaa huomioon lähtökohtia, jotka näyttäytyvät käytännön opetuksessa. Sukupuoleen sidotut stereotypiat elävät joko tietoisina tai tiedostamattomina ja on opettajan ammatillisen pätevyyden kannalta tärkeää tiedostaa ja korjata nämä ennakkoluulot, jotta hän voi kohdella oppilaita tasa-arvoisesti sukupuolistereotypioihin nojaamatta kuvataiteessa. (Kankkunen, 2004, 148)