Kerrostalo Helsingin Vuosaareen

Tiivistelmä. Opinnäytetyönäni suunnittelin asuinkerrostalon Helsingin Vuosaaren keskustaan. Työ on osana laajamittaisempaa koulutusohjelmaa, johon sisältyy rakennusopin lisäksi yhdyskuntasuunnittelun, nykyaikaisen arkkitehtuurin sekä asuntosuunnittelun kurssit. Aluesuunnitelmassa lähtökohtinamme olivat alueen urbaani tiiveys, ekologisuus sekä ihmisen mittakaava. Halusimme tiivistää katualuetta ja luoda Vuosaaren keskustasta kutsuvaa ja eloisaa ympäristöä. Suunnitelma toteutettiin ryhmätyönä. Valitsemani kortteli on yksi alueen eteläreunalla sijaitsevista pistetaloketjuista, jotka olivat yksi aluesuunnitelman ominaispiirteistä. Kortteli on toteutettu osittain kansirakenteena nykyisen tieverkoston päälle. Se muodostaa selkeälinjaisen, urbaanille asumiselle tyypilliseen tiiviin korttelipihan. Pihasuunnitelmassa suunnitelman lähtökohtina oli jatkaa kortteli geometristä, selkeää linjaa, jonka vastapainoksi halusi tuoda runsasta ja rehevää istutusta. Valitsemani osa korttelista rakentuu kahdesta osasta: 3-kerroksisesta lamellimaisesta osasta sekä 7-kerroksisesta pistetalohenkisestä tornista. Osat eivät kuitenkaan ole toisistaan irrallisia vaan yhdistyvät käytävällä ja jakavat yhteistilat keskenään. Torniosassa pyrin selkeään, puhdaslinjaiseen ja veistokselliseen muotokieleen, kun taas matalamman osan julkisivua rikkovat ulosvedetyt, epäsymmetrisesti sijoitellut parvekkeet. Sama kahteen jako jatkuu myös julkisivumateriaaleissa. Matalampi lamelliosa on verhoiltu pystylaudoituksella ja korkeampi osa on viimeistelty rappauksella. Parvekkeiden tehosteet keskustelevat rakennuksen eri osien kanssa, pistetalon sisäänvedettyjen parvekkeiden ollen pulla verhoiltuja, kun taas lamelliosan osittain ulostyöntyvien parvekkeiden seinät ja katos ovat vaaleaksi rapattuja. Kaikki parvekkeet ovat varusteltu lasikaiteella sekä parvekelasituksilla. Pistetalon parvekkeet ovat järjestelty selkeälinjaisesti torneiksi, kun taas puuosan parvekkeet ovat sijoiteltu vapaamuotoisemmin. Rakennuksessa on useita erikokoisia asuntoja, millä pyrin mahdollistamaan useiden eri ikäpolvien asumisen samassa kerrostalossa. Suuren kysynnän yksiöitä rakennuksessa on kuitenkin eniten. Yhteistilat ovat sijoitettu kahteen kerrokseen: ensimmäiseen sekä neljänteen. Valitsemani rakennus sijoittuu suuremman kävelykadun varteen, jonka aktivoimiseksi rakennuksen kaduntaso kerrokseen on varattu tiloja liiketoiminnalle. Kannen päälle rakennettuna kellaritilat eivät olleet mahdollisia, joten tarvittavat varasto- ja yhteistilat ovat sijoitettu myös rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen, lukuun ottamatta sauna- ja kerhotiloja, jotka on sijoitettu pistetalon neljänteen kerrokseen. Näin tiloista oli kulku lamelliosan kattoterassille, jonne voidaan halutessa sijoittaa esim. ruokailu- ja oleskeluryhmiä. Julkisivumateriaalit heijastuvat myös sisäisiin rakenteisiin, sillä puuverhoillun lamelliosan rakenteet ovat CLT-rakenteita, ja rapatun torniosan rakenteet ovat betonisia, yhdistäen välipohjarakenteena ontelolaatan ja ulkoseinärakenteissa sandwich-elementin. Minua kiinnosti tutkia molempia rakennetyyppejä, ja rakenteiden jakaminen näin tuntui luonnolliselta. Vaikka materiaalit olivat erilaiset, oli rakenteissa lopulta hyvin paljon samoja piirteitä ja periaatteita, joilla niistä saatiin toimivia. Rakenteena kiinnostavin oli puuosan yläpohja, jonka päälle kattoterassi tuli toteuttaa. Rakenne päädyttiin toteuttamaan hyvin loivana harjakattona, jonka päälle terassi asennetaan ikään kuin erillisinä, kelluvana rakenteena