Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä matematiikan toiminnallisesta oppimisesta ja toiminnallisuuden merkityksestä ymmärtävän oppimisen tukemisessa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavalla maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijat käsittävät matematiikan toiminnallisen oppimisen ja toiminnallisuuden merkityksen matematiikan ymmärtävän oppimisen tukemisessa. Lisäksi selvitetään, millaiset tekijät edellä mainittuihin opiskelijoiden käsityksiin ovat opiskelijoiden kokemusten mukaan vaikuttaneet luokanopettajaopintojen aikana. Tutkielman aihe on ajankohtainen, sillä nykyisissä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) toiminnallisuus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sekä elinikäisen oppimisen tavoite ovat aiempaa keskeisemmin esillä. Sen seurauksena keskustelu näistä aiheista on opetusalalla yhä vilkasta. Tässä tutkielmassa on käsitelty tutkimuskysymysten kannalta olennaisia käsitteitä ja aiheita yhdistäen useampia eri teorioita ja tutkimuksista saatua tietoa. Tutkielma on lähtökohdiltaan laadullinen. Käsityksiä tutkittaessa tutkimusote on fenomenografinen. Tutkielman aineisto on kerätty käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto koostuu erään suomalaisen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden haastatteluista. Haastateltavia oli yhteensä kuusi, ja he kaikki ovat opintojensa maisterivaiheessa. Aineisto on analysoitu Niikon (2003) fenomenografisen analyysin mallin mukaisesti. Aineiston perusteella syntyneitä kategorioita on tulkittu myös teoriaohjaavan analyysin periaattein, sillä tämä tutkielma aiheineen pohjautuu tutkijan aiemmin tekemään kandidaatin tutkielmaan. Tulokset osoittavat, että luokanopettajaopiskelijat käsittivät matematiikan toiminnallisen oppimisen ensinnäkin oppilaan aktiivisena työskentelynä ja merkitysten rakentamisena, sekä toisekseen eheyttävänä ja oppimisympäristöä laajentavana oppimisena. Toiminnallisuuden merkitys matematiikan ymmärtävän oppimisen tukemisessa on opiskelijoiden mukaan tärkeä, mutta syvällinen ymmärrys ei seuraa toiminnallisuudesta kuitenkaan itsestään. Käsityksiin olivat vaikuttaneet omakohtaiset ja sivusta seurannen näkökulmasta saadut kokemukset. Merkittävimpiä käsityksiin vaikuttaneita tekijöitä olivat opiskelijoiden mukaan luokanopettajaopintojen ainedidaktiset kurssit, sekä taito- ja taideaineiden kurssit ja sivuaineet. Fenomenografisen tutkimuksen tulokset ovat aina tutkijan tekemistä tulkinnoista riippuvia. Tulokset ovat tietyn ryhmän käsityksistä tietystä ilmiöstä. Siten ne eivät ole yleistettävissä. Luotettavuuteen vaikuttaa tutkijan tekemien tulkintojen ja muodostettujen kategorioiden uskollisuus aineistoa kohtaan, sekä käytettyjen menetelmien jäljitettävyys. Tutkielman tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, millä tavoin ajankohtaisia oppimiseen liittyviä ilmiöitä käsitetään. Lisäksi omien käsitysten pohtiminen työelämään astumisen kynnyksellä on luokanopettajaopiskelijoille hyödyllistä