Kelluvan kokoelman toteutus, vaikutukset ja soveltuvuus suomalaisissa kirjastoissa henkilökunnan näkökulmasta

Tutkimuksessa tarkastellaan kelluvaa kokoelmaa kirjastoissa ja sen vaikutuksia niin kokoelmalle kuin työntekijöille ja asiakkaille. Lisäksi selvitetään sitä, kuinka kelluva kokoelma on otettu käyttöön suomalaisissa kirjastoissa. Kelluvalla kokoelmalla viitataan julkisten kirjastojen organisointimalliin, jossa kokoelmalla ei ole omistavaa kirjastoa. Tässä tutkimuksessa kelluva kokoelma liitetään osaksi informaatiotutkimuksen alan kokoelmatutkimusta, kokoelmien kehittämisyhteistyötä ja käyttäjäkeskeistä, kustannustehokasta linjausta. Tutkimuskohdekirjastoiksi valikoitiin Espoo, Tampere, Vantaa ja Ylitornio eli nykyinen Tornionlaakso. Tutkimus kohdistui pää- ja lähikirjastoihin. Tutkimusmenetelmiksi valittiin kvantitatiivinen kysely käyttäen Likertin asteikkoa ja puolistrukturoitu haastattelu, jonka kohteet valittiin eliittiotannalla. Kyselyllä haettiin lisäksi kvalitatiivista aineistoa avoimilla kysymyksillä. Kvalitatiivinen aineisto käsitellään teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksen perusteella kelluvaan kokoelmaan on enemmistö tyytyväisiä. Siitä saadut hyödyt korvaavat mahdolliset haitat. Kelluttaminen vaatii erityisesti huomiota kokoelman tasapainottamiseen. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kelluvan kokoelman vaikutukset vaihtelevat kirjastokohtaisesti. Toiset kirjastot kärsivät aineiston kasaantumisesta ja toiset aineiston hajaantumisesta. Lisäksi osalle työntekijöistä kelluttamisen tuomat muutokset kokoelmatyöhön toivat hankaluuksia. Tutkimus vahvistaa myös oletuksen siitä, että kellutusta on alettu toteuttaa vähäisellä tietopohjalla, lähinnä kokemustiedon varassa. Enemmistö kirjastoista sulki osia kokoelmasta kellutuksen ulkopuolelle. Muutoksessa on koettu kuitenkin onnistuneen ja ongelmiin on löydetty ratkaisut. Kellutusta auttaa toimintojen keskittäminen ja aineiston ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Koska tulevaisuudessa kelluvat kokoelmat ovat entistä laajempia ja kattavat isompia maantieteellisiä alueita, tätä olisi hyvä tutkia. Lisäksi kelluvaa kokoelmaa tulisi tutkia sen käyttäjien näkökulmasta. Kellutuksen tueksi pitää kehittää myös sitä palvelevia uusia kirjastojärjestelmiä