Peruskoulu sukupuolivähemmistöön kuuluvien oppilaiden hyvinvoinnin edistäjänä

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa sekä keinoja, joilla peruskouluissa voitaisiin edistää sitä. Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan transihmisiä ja intersukupuolisia henkilöitä. Sukupuolivähemmistöjen näkyvyys julkisessa keskustelussa on viime vuosina yleistynyt. Myös peruskouluilla on voimassaoleva velvoite lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Kun sukupuolivähemmistöjen hyvinvointiin näyttää lisäksi liittyvän muuta väestöä enemmän vaikeuksia, aihetta on perusteltua tutkia lisää. Tutkimukselle asetettiin kaksi tehtävää: 1. Millaisena sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvointi näyttäytyy kirjallisuuden perusteella? 2. Miten peruskoulu voi edistää sukupuolivähemmistöön kuuluvien oppilaiden hyvinvointia? Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimus osoitti, että sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyy muuta ikäryhmää enemmän ongelmia. Ongelmat koskevat esimerkiksi yhteiskunnassa vallitsevia negatiivisia asenteita, lasten ja nuorten kohtaamaa syrjintää ja häirintää, vaikeuksia perhesuhteissa, oman kehon aiheuttamia ristiriitaisia tunteita ja mielenterveyden ongelmia. Toisaalta monen vähemmistöön kuuluvan lapsen ja nuoren hyvinvointi näyttäytyi myös hyvänä. Tällöin korostui tukea antavan, hyväksyvän ja turvallisen kasvuympäristön rooli. Lisäksi tutkimus osoitti, että koululla on useita keinoja edistää sukupuolivähemmistöön kuuluvan oppilaan hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi sukupuolen moninaisuuden esille tuominen, vähemmistöön kuuluvan lapsen tai nuoren tukeminen, normikriittisen ja sukupuolitietoisen ajattelutavan edistäminen, kiusaamiseen ja häirintään puuttuminen, henkilökunnan valmiuksien lisääminen, yhteistyö muiden oppilaan elämää koskettavien tahojen kanssa ja oppilaan osallisuuden tukeminen häntä koskevassa päätöksenteossa. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, jonka mukaan sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten hyvinvointi on monella tapaa riippuvainen varsinkin ympäristöllisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Näin ollen lapsen tai nuoren hyvinvointia voidaan edistää varsinkin turvaamalla hänelle myönteinen ja tukea antava kasvuympäristö myös koulussa