Lue, jos löydät! : Käytettävyystutkimus verkkolukudiplomien informaatioarkkitehtuurista

Lasten ja nuorten lukutaidon lasku on ajankohtainen ongelma. Digitalisaation myötä oppimisympäristö on kokenut valtavia muutoksia. Oppilaiden metavalmiudet, kuten itsenäinen toimiminen ja monilukutaidot ovat kohonneet merkittävään rooliin. Vapaa-ajan lukeminen on vähentynyt ja tutkijat pitävät kehityssuuntaa huolestuttavana, sekä lukutaitoja kohottavien opetusartefaktien kehittämistä tärkeänä. Tiedonhankintaa helpottamaan ja lukuintoa nostamaan on kehitetty verkkolukudiplomeita. Aiempi tutkimus on painottunut sisällönanalyysiin: on tutkittu millaisia kirjalistoja sekä kontrollitehtäviä diplomit tarjoavat. Tässä tutkimuksessa keskitytään lukudiplomien käytettävyyteen ja löydettävyyteen: miten nostaa modernin informaatioarkkitehtuurin keinoin sisältöä ymmärrettävämmäksi, jotta käyttäjä pystyisi tavoittamaan vaivattomasti päämääränsä ilman ylimääräistä kognitiivista kuormaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin heuristista evaluointia. Aineisto kerättiin aiemmista tutkimuksista, joissa on kehitetty sovellusalakohtaisia heuristiikkajoukkoja. Aineistoa täydennettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta, jossa kartoitettiin lukudiplomin suorittamisen ja lukemisen esteitä lasten ja nuorten näkökulmasta. Koottu heuristiikkajoukko validoitiin case- tutkimuksella. Evaluoinnin kohteeksi valittiin Opetushallituksen tilaama Kunnari-lukudiplomi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että organisaatiolähtöisestä suunnittelusta käyttäjälähtöiseen suunnitteluun siirtyminen olisi erityisen tärkeää lasten ja nuorten kirjastopalveluita kehittäessä. Käytettävyydeltään onnistunut palvelu lähtee liikkeelle käyttäjän todellisista toimintamalleista ja odotuksista. Tällöin palvelu toimii tarkoituksenmukaisesti, eli keventää varsinaista työtehtävää, oppilaan luku-urakkaan ryhtymistä, eikä luisu kuormittamaan käyttäjää lisää. Käyttäjän näkökulma on hyvin vaikea ottaa huomioon, jos erillinen käytettävyystutkimus jää teettämättä. Heuristinen evaluointi on hyvä väline kustannustehokkuutensa ja nopeutensa vuoksi. Siksi tietoisuutta heuristisesta evaluoinnista tulisi lisätä kirjastohenkilökunnan keskuudessa. Heuristiikkalistaa voidaan käyttää monella tavalla projektin eri vaiheissa. Siihen tutustuminen auttaa suunnittelun alkuvaiheessa hahmottamaan vaihtoehtoja, ymmärtämään loppukäyttäjää tai kirkastamaan mitä tarkalleen ottaen ollaan tilaamassa. Jatkotutkimuksen kannalta merkittävin huomio oli tulisiko vanhojen lukudiplomien rakenne uudistaa kokonaan opettajien ja kirjastohenkilökunnan suosittelemista kirjoista yhteisölliseksi palveluksi, jossa oppilaat suosittelevat toisilleen vertaiselta toiselle, jonka on todettu nostavan lukuhalua