Hoitohenkilökunnan asenteet ja osaaminen alkoholista päihtyneen potilaan hoidossa päivystyksessä

Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnan asenteita, osaamista ja osaamisen tärkeyttä alkoholista päihtyneiden potilaiden hoidossa. Tutkimus oli osa hanketta, jossa hoitohenkilökunnan asenteiden ja osaamisen lisäksi on tutkittu alkoholista päihtyneiden potilaiden hoidon laatua päivystyksessä. Tutkimus toteutettiin neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa integroidulla kirjallisuuskatsauksella kuvattiin päivystyksen hoitohenkilökunnan asenteita ja osaamista päihtyneiden potilaiden hoidossa sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Aineisto kerättiin vuosilta 2000–2015 neljästä tietokannasta ja manuaalisella haulla. Aineiston valinnan ja laadunarvioinnin jälkeen aineisto (n=9) analysoitiin sisällönanalyysillä. Toisessa vaiheessa kuvailtiin päivystyksen hoitohenkilökunnan kokemuksia alkoholista päihtyneiden potilaiden hoitoon liittyvistä asenteista ja osaamisesta. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla yhden keskussairaalan päivystyksen hoitohenkilökuntaa (n=6). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kolmannessa vaiheessa kuvattiin suomalaisen yliopisto- ja keskussairaaloiden päivystyksen hoitohenkilökunnan (N=1220, n=252) arviota alkoholista päihtyneiden potilaiden hoitoon liittyvän osaamisen tärkeydestä ja taustatekijöiden yhteyttä siihen. Aineisto kerättiin tämän tutkimushankkeen tutkijoiden kehittämällä kyselylomakkeella ja analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Neljännessä vaiheessa kuvailtiin päivystyksen hoitohenkilökunnalle kehitettyyn verkkokoulutukseen osallistuneiden hoitajien (n=17) kokemuksia alkoholista päihtyneen potilaan hoitoon liittyvistä asenteista ja osaamisesta koulutuksen yhteydessä kirjoitetuilla esseillä. Verkkokoulutuksen tarkoituksena oli vahvistaa päivystyksen hoitohenkilökunnan asenteita ja osaamista alkoholista päihtyneiden potilaiden hoidossa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsauksen mukaan päihtyneiden potilaiden saamaan hoitoon ja kohteluun päivystyksessä vaikuttavat sekä potilas, henkilökunta että hoitoympäristö. Asenteet päihtyneitä potilaita kohtaan olivat pääosin positiiviset ja neutraalit, mutta negatiivista asennoitumista ilmeni suvaitsemattomuutena ja leimaamisena. Potilaan käyttäytymisen häiriöillä, epäkunnioittavalla asenteella, heikentyneellä yhteistyökyvyllä ja sitoutumattomuudella ottaa vastaan hoitoa on merkitystä hoitohenkilökunnan asenteisiin. Nämä potilaat vievät paljon resurssia ja henkilökuntaresurssien vähyys oli merkittävä este potilaan päihdeongelman huomioimiseen ja hoidon tarjoamiseen. Suurella osalla hoitohenkilökunnasta oli puutteita osaamisessa. Heillä ei ollut tietoa siitä, miten puuttua potilaan alkoholin käyttöön. Jos puuttumisen välineitä oli hoitohenkilökunnalle tarjottu, niiden käyttöön ei välttämättä sitouduttu. Alkoholin riskikäyttöön liittyvään mini-interventioon päivystyksessä työskentelevä hoitohenkilökunta oli saanut koulutusta hyvin vähän. Koulutuksen avulla oli todettu voitavan edistää päihtyneiden potilaiden terveysongelmien tunnistamista ja hoitoa. Haastattelututkimuksessa muodostettiin viisi pääluokkaa: alkoholin käytön puheeksiottaminen, turvallisuusosaaminen, tiimityöosaaminen, jatkohoidon järjestämisen osaaminen sekä hoitohenkilökunnan asenteet ja eettisyys potilaan hoidossa. Alkoholin käytöstä kysyminen samoin kuin seulontatyökalun käyttö vaihtelivat. Haastateltavat korostivat kykyä ennakoida väkivallan riskiä sekä varmistaa työympäristön turvallisuus. Potilaan aiheuttamien negatiivisten tunteiden säätelykyvyllä oli merkitystä asennoitumiseen sekä potilaan käyttäytymishäiriöillä ja potilaan sitoutumisella hoitoon. Huolimatta kielteisistä asenteista potilaita kohtaan, hoitohenkilökunta piti tärkeänä potilaiden hoidon eettisyyden varmistamisen. Haastateltavat korostivat, että alkoholista päihtyneet potilaat on kohdattava syyllistämättä, ja heillä on oikeus samaan hoitoon kuin muilla potilailla päivystyksessä. Luottamus on avainasemassa potilaan ja hoitajan yhteistyössä. Alkoholista päihtyneen potilaan hoidon osaamisen tärkeyttä kuvaavassa tutkimuksessa pidettiin tärkeimpänä turvallisuusosaamista, mutta myös vuorovaikutusosaamista, eettistä osaamista, ohjaus- ja neuvontaosaamista, jatkohoito-osaamista ja tiimi/työryhmä- ja verkostotyön osaamista pidetiin ainakin jonkin verran tärkeänä. Verkkokoulutuksen yhteydessä kirjoitettujen esseiden analysoinnin perusteella muodostettiin kolme pääluokkaa: hoitajan sitoutumisen puute alkoholista päihtyneen potilaan hoitoon, hoitajan sitoutuminen alkoholista päihtyneen potilaan hoitoon ja interventiomenetelmien osaaminen. Osallistujat epäilivät alkoholista päihtyneiden potilaiden hoidon kannattavuutta ja tehokkuutta. Hoitohenkilökunta koki turhautumista potilaaseen, luottamuksen ja motivaation puutetta hoitaa alkoholista päihtynyttä potilasta. Myös potilaan herättämillä negatiivisilla tunteilla oli merkitystä asennoitumiseen alkoholista päihtynyttä potilasta kohtaan. Hoitohenkilökunnalta puuttui uskoa siihen, että tätä potilasryhmää voidaan auttaa terveydenhuollon keinoin. Toisaalta hoitajat ovat kokeneet tärkeänä alkoholista päihtyneen potilaan kunnioittamisen ja samanarvoisen kohtelun muiden potilaiden kanssa. Tutkimuksessa nousi esille tarve yhteisistä pelisäännöistä ja näyttöön perustuvasta tiedosta alkoholin käytön puheeksiottamisessa. Mini-interventiosta ja motivoivasta haastattelusta kaivattiin lisää koulutusta. Varhainen puuttuminen alkoholin riskikäyttöön nähtiin keinona ehkäistä päihteiden väärinkäyttöä. Tämä tutkimus tuo lisää tietoa päivystyksen hoitohenkilökunnan alkoholista päihtyneiden potilaiden hoitoon liittyvistä asenteista ja osaamisesta. Hoitotyön johtamisen kannalta tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä toimintamalleja, joilla varmistetaan ja seurataan yhteisten käytäntöjen toteutumista. Hoitotyön koulutukselle tutkimus tarjoaa ymmärrystä alkoholista päihtyneen potilaan hoitoon asenteiden ja osaamisen näkökulmasta.The purpose of the study was to describe the attitudes and skills and the importance of skills of emergency department staff in the care of alcohol intoxicated patients. The study was part of the project in which has been studied among with the attitudes and skills of the nursing staff, the quality of care for patients with alcohol intoxication in the emergency department. The study was conducted in four phases. In the first phase, an integrated literature review was conducted on the attitudes and skills of emergency nursing staff on the care of intoxicated patients and the factors associated with it. The data were collected from 2000–2015 from four databases and by manual search. After data selection and quality assessment, the data (n = 9) were analysed by content analysis. The second phase described the experiences of emergency nursing staff on the attitudes and skills related to the care of alcohol intoxicated patients. The material was collected through a thematic interview with the nursing staff of one central hospital emergency department (n = 6). The data were analysed by inductive content analysis. In the third phase, the importance of skills related to the care of alcohol intoxicated patients and the connection of background factors to it was described as assessed by Finnish university and central hospital emergency department nursing staff (N = 1,220, n = 252). The data, collected with a questionnaire developed by the researchers of this research project, were analysed by statistical methods. The fourth phase described the experiences of nurses (n = 17) who participated in the online training developed for emergency nursing staff on the attitudes and skills related to the care of alcohol intoxicated patients with essays written in connection with the training. The purpose of the online training was to strengthen the attitudes and skills of the emergency care staff in the care of alcohol intoxicated patients. The data were analysed using inductive content analysis. The literature review indicated that the care of intoxicated patients in the emergency department is affected by the patient, the staff and the care environment. The attitudes towards intoxicated patients were fairly neutral, but some intolerance and stigmatisation was seen in the attitudes. Patient behavioural disorders, disrespectful attitudes, impaired co-operation, and a lack of commitment to receive care have importance for the attitudes of nurses. These patients consume a lot of resources, and the shortage of staff resources was a considerable barrier to considering the patient’s substance abuse problem and the provision of care. A large proportion of the nursing staff lacked skills in dealing with these patients. They had no knowledge of how to address a patient’s alcohol use. In cases where intervention equipment had been provided to the nursing staff, they did not necessarily commit to using it. The emergency nursing staff had received very little training in the use of mini intervention related to high-risk alcohol use. It has been shown that with training, it is possible to promote the identification of patients with alcohol intoxication and improve the care of their health problems. On the interview study, five main categories were constructed: the skills to discuss the use of alcohol on arrival; teamwork skills; safety skills; the skills to organize follow-up care; and nurse’s attitudes and ethics in patients’ care. There was variation in asking about the use of alcohol and in the use of a screening tool. The subjects highlighted skills to anticipate the risk of violence and ensuring the safety of the work environment. The patient’s ability to regulate negative emotions was important for nurse’s attitude towards the patient, for the patient’s behavioural disorders and for the patient’s commitment to care. Despite concerns about negative attitudes toward patients, nursing staff considered it important to ensure ethical care for patients. The interviewees highlighted that alcohol intoxicated patients must be encountered without making them feel guilty, and they merit the same care as other patients in the emergency department. Trust is the key to patient-nurse collaboration. In the study describing the importance of alcohol intoxication patient care skills, safety skills were considered to be the most important, but interaction skills, ethical skills, guidance and counselling skills, follow-up care skills, and team and networking skills were also considered to be at least somewhat important. Based on the analysis of the essays written in connection with the online training, three main categories were formed: nurse’s lack of commitment to the care of an alcohol intoxicated patient, nurse’s commitment to the care of an alcohol intoxicated patient, and intervention method skills. The participants questioned the viability and effectiveness of caring for alcohol intoxicated patients. Nursing staff experienced frustration with the patient, and lack of confidence and motivation to care for an alcohol intoxicated patient. The negative emotions evoked by the patient also contributed to nurses’ attitudes towards alcohol intoxicated patients. Nursing staff lacked faith that this group of patients could be helped by health care. On the other hand, nurses have experienced the importance of respecting and treating alcohol intoxicated patient like other patients. The study highlighted the need for common rules of care and evidence-based information in addressing alcohol use. More training was desired on the mini-intervention and motivational interview. Early intervention in risky alcohol use was seen as a way to prevent substance abuse. This study provides more information on the attitudes and skills of emergency care nurses regarding the care of alcohol intoxicated patients. From the point of view of nursing management, the results of the research can be utilised in planning and developing operating models that ensure and monitor the implementation of common practices. For nursing education, this research provides an understanding of the attitudes and skills of caring for patients with alcohol intoxication