Kansainvälisten kasvumahdollisuuksien aistiminen aktiivisena ja passiivisena prosessina: dynaamisten kyvykkyyksien näkökulma

Kansainvälistyminen on yrityksille merkittävä kasvumahdollisuus, joka kuitenkin jätetään monesti käyttämättä. Tämä ei välttämättä johdu pelkästään kansainvälistymisen prosessissa tarvittavan substanssiosaamisen tai resurssien puutteesta, vaikka ne muodostavatkin merkittävän kynnyksen kansainvälistymiselle. Kansainvälistyminen on monelle yritykselle huomattava strateginen muutos, minkä vuoksi se tarjoaa oivallisen kontekstin dynaamisten kyvykkyyksien tutkimiseen. Dynaamisia kyvykkyyksiä on tarkasteltu aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa lähinnä yleisellä tasolla yksittäisten osa-alueiden, aistimisen, tarttumisen ja resurssien uudelleenjärjestelyn, tarkemman tutkimisen kustannuksella. Tämän tutkielman tavoitteena on eritellä vaiheita ja elementtejä, joiden avulla yrityksissä havaitaan uhkia ja mahdollisuuksia kasvulle kansainvälisillä markkinoilla. Tavoitteena on myös tarkastella mahdollisuuksien ja uhkien aistimista käytännön tasolla keskittymällä yritysjohtajien näkemyksiin ja kertomuksiin kansainvälistymiseen liittyvistä kokemuksista. Tavoitteeseen pääsemiseksi tutkimusta ohjaa kaksi tutkimuskysymystä: 1. Miten kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia ja uhkia aistitaan? 2. Millaiseen tietoon aistimisessa luotetaan? Tutkielmassa aihetta lähestytään kvalitatiivisen ja induktiivisen lähestymistavan avulla. Aineistonkeruun menetelmänä käytetään teemahaastattelua, johon valikoitiin osallistujiksi edustajia kasvavista ja kansainvälistyneistä suomalaisista yrityksistä. Aineisto koostuu 14 haastattelusta, joihin osallistui yhteensä 15 haastateltavaa 13 eri yrityksestä. Haastateltavien yrityksiin lukeutuu sekä B2C- että B2B-yrityksiä erilaisilta toimialoilta ja niiden koko vaihtelee liikevaihdolla mitattuna 2 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan euroon. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin osin tietokoneavusteisesti ja tutkimusprosessissa sovellettiin kvalitatiivisen perusteellisuuden varmistamiseksi Gioia-metodologiaa. Aineiston perusteella yrityksissä käytetään kansainvälisten kasvumahdollisuuksien ja uhkien aistimiseen avoimia tiedonlähteitä, yrityksen omia mittareita, kokeiluja ja testausta, markkinatutkimuksia, tuotekehitystä sekä suoria henkilökontakteja. Tärkeänä pidetään tiedonlähteistä saadun tiedon yhdistelemistä siten, että markkinoista sekä niiden kehityskuluista muodostuu kokonaiskuva ja näkemys, jotta uhkat ja mahdollisuudet voidaan tunnistaa. Aistimisen systemaattisuudessa on aineiston perusteella merkittävää vaihtelua. Aistimista voidaan tehdä todella systemaattisesti ja tietoisesti rakennettujen prosessien ja rutiinien avulla, mutta uhkia ja mahdollisuuksia tunnistetaan yhtä lailla ilman tällaisia organisatorisia rutiineja, jolloin muun muassa yrityksen ulkopuolisilla kontakteilla on merkittävä vaikutus mahdollisuuksien tunnistamiseen. Näin ollen aineiston perusteella aistimiskyvykkyys voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen tyyppiin, joita molempia voidaan kehittää siten, että mahdollisuuksien ja uhkien tunnistamisen todennäköisyys kasvaa. Tutkielmassa esitellään lopuksi mahdollisuuksien ja uhkien aistiminen prosessimaisena mallina, jonka avulla voidaan hahmottaa aistimiskyvykkyyden kriittisiä vaiheita ja niiden välisiä suhteita. Tämä prosessi koostuu tiedon keräämisestä, arvioinnista, suodattamisesta, yhdistelystä, tulkinnasta ja seurannasta