‘Cool, cool cool cool’: A diachronic corpus study on adjectives of positive evaluation in spoken British English

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee positiivisten adjektiivien (”adjectives of positive evaluation”) esiintymistä puhutussa brittienglannissa 1990- sekä 2010-luvuilla. Huolimatta siitä, että adjektiiveillä on keskeinen rooli verbaalisessa vuorovaikutuksessa, variaatiota englanninkielisten adjektiivien käytössä ei ole juurikaan tutkittu, kuten ei myöskään positiivisia adjektiiveja ylipäätään. Tässä tutkielmassa tarkastelen sanoja amazing, awesome, brilliant, cool, excellent, fantastic, great, lovely, terrific ja wonderful. Analyysin tavoitteena on havainnoida kielen käyttöä ja muutosta kahden vuosikymmenen aikana sekä pohtia siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineistona toimivat kahden British National Corpus -korpuksen puhutun kielen osiot (Spoken BNC1994 ja Spoken BNC2014), joista analysoitiin kaikki relevantit hakutulokset. Koska korpuksiin kuuluva keskustelumateriaali on nauhoitettu noin 20 vuoden välein, toimii korpusten vertailu oivana katsauksena positiivisten adjektiivien diakroniseen vaihteluun brittienglannissa. Vaihtelun osa-alueisiin kuuluvat valittujen adjektiivien syntaktinen asemoituminen lauseessa sekä puhujan iän ja sukupuolen vaikutus tutkittujen adjektiiveihin valikoitumiseen sekä niiden käyttötiheyteen. Tarkastelussa käytettiin apuna sekä suhteellisia että normalisoituja frekvenssejä. Analyysin tulokset sekä tukevat että kyseenalaistavat aikaisempia tutkimustuloksia. Naisten todettiin käyttävän enemmän positiivisia adjektiiveja, mutta määrät eivät jakautuneet tasaisesti kaikkien adjektiivien kesken. Naiset suosivat vahvasti lovely:a, kun taas miesten adjektiivien käyttö jakautui tasaisemmin. Miehet käyttivät joitakin muotoja enemmän kuin naiset, eritoten great:ia. Amerikanenglannista lähtöisin olevat adjektiivit cool ja awesome leviävät brittienglannissa miesten ja naisten välityksellä. Kummankin sukupuolen edustajat käyttivät vuoden 2014 korpuksessa huomattavasti enemmän positiivisia adjektiiveja kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Myös iällä huomattiin olevan merkitystä: lovely:n suosio kasvoi molemmissa aineistoissa iän myötä, kun taas uudemmassa aineistossa cool:in käyttö väheni selkeästi iän mukana. Vaihtelu adjektiivien kokonaiskäytössä liittyi selkeästi sekä ikään että sukupuoleen, korostaen näiden muuttujien yhteen kytkeytyvää luonnetta. Syntaktinen vaihtelu oli kaikkein vähäisintä, sillä suurin osa adjektiiveista esiintyi pääosin predikatiivisesti. Tutkimuksessa ilmenee, että näiden adjektiivien asuttama merkityskenttä puhutussa brittienglannissa on muuttanut muotoaan kahden viime vuosikymmenen aikana. Samalla kun uusi ensisijainen muoto cool on vakiinnuttanut asemansa etenkin nuorempien puhujien sanavarastossa, vanhempien adjektiivien käytön painopiste siirtyy vanhempiin puhujiin. Tulevaisuudessa tarvitaan kvalitatiivista tutkimusta positiivisten adjektiivien kontekstuaalisesta käytöstä, jotta merkityskentän sisäisestä vaihtelusta saadaan kattavampi käsitys