Kirjastojen kokoelmat ja niiden tekijät : Kelluvan kokoelman toteutus ja vastaanotto yleisissä kirjastoissa

Tämä tutkielma tarkastelee, kuinka kelluvan kokoelman käyttöönotto muuttaa kokoelmatyötä yleisissä kirjastoissa ja miten kirjastojen henkilökunta suhtautuu kelluvaan kokoelmaan. Kelluva kokoelma tarkoittaa sitä, että kirjastoon palautuva aineisto hyllytetään siihen kirjastoverkoston yksikköön, johon se palautetaan. Perinteisestä kokoelmamallista poiketen aineistolla ei ole enää omistavaa yksikköä, johon se lähetettäisiin hyllytettäväksi. Vastaavasti eri yksiköillä ei ole omia kokoelmia, vaan kirjastoverkostolla on yksi yhteinen kokoelma, jossa aineisto liikkuu kirjastoyksiköstä toiseen. Tutkielmalle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Miten kelluvan kokoelman käyttöönotto vaikuttaa kokoelmatyöhön? 2. Miten henkilöstö suhtautuu kelluvaan kokoelmaan? Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka lähdekirjallisuudeksi valittiin yhteensä kuusi tutkimusta. Tutkimuksista yksi oli kelluvaa kokoelmaa laajemmin käsittelevä teos ja muut yliopiston ja ammattikorkeakoulun päättötöitä. Tutkielmassa havaittiin, että kelluvalla kokoelmalla on useita vaikutuksia kokoelmatyöhön. Huomattavimpia muutoksia ovat kellutusta edeltävät työt, aineiston tasapainottamisen tarve ja aineistonvalinnan keskittäminen. Kellutusta edeltäviin toimenpiteisiin kuuluu kokoelman yhtenäistäminen, jotta yksiköstä toiseen kelluvan aineiston käsittely tapahtuu sujuvasti, ja aineiston karsiminen siten, että yksikköön kellunut aineisto mahtuu hyllyihin. Aineiston tasapainottaminen on kellutuksen mukanaan tuoma uusi kokoelmatyön muoto, ja tasapainotus toteutetaan eri kirjastoissa eri tavoin. Tutkielman perusteella kirjastojen henkilöstö kokee kelluvan kokoelman pääosin myönteisesti, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole siihen tyytyväisiä. Kellutuksen koetaan tuovan kirjastoille ja työntekijöille huomattavia hyötyjä, mutta kirjallisuudesta nousee esiin myös haittoja ja tyytymättömyyttä, mitä ei pidä ohittaa. Tutkielman perusteella henkilöstön suhtautuminen on merkittävä seikka, joka tulee ottaa huomioon kellutuksen käyttöönottoa suunniteltaessa ja kelluvan kokoelman kehittämisessä