Näin juttu muuttuu julkaisualustalta toiselle: Tutkimus painetun sanomalehden, verkkosivujen ja Instagramin luoman kontekstin vaikutuksesta journalismiin

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kontekstin eli asiayhteyden muutos mahdollisesti vaikuttaa journalistisiin juttuihin ja toimittajan työhön. Tutkimuksessani vertailen kolmen suomalaisen uutismedian (Helsingin Sanomat, Yle ja Iltalehti) juttuversioita painetussa sanomalehdessä, verkkosivuilla ja Instagramissa. Sosiaalisen median julkaisualustoista olen valinnut tutkimuskohteekseni Instagramin, koska se on tutkimukseni julkaisun ajankohtana yksi suosituimmista sosiaalisen median sovelluksista. Sekä tutkimukseni teoriaosioissa että johtopäätöksissä keskityn erityisesti sosiaalisen median mukanaan tuomiin muutoksiin ja siihen, miten mediaorganisaatiot niihin mukautuvat. Tutkimukseni viitekehys koostuu median murroksen vaikutuksesta julkaisualustaan sekä kehystämisen ja kontekstin käsitteen määrittelystä. Kehystämisen voi nähdä sekä jutun rajauksena, esittämisenä ja asemointina julkaisualustalla (eli konkreettisten puitteiden luomana kontekstina) että toimittajan tekemänä kehystämisen prosessina (eli toimittajan luomana kontekstina). Rajauksen, esittämisen ja asemoinnin osalta täydennän teoriaa tiedolla siitä, millaiset täsmälleen ovat sanomalehden, verkon ja Instagramin julkaisualustat. Toimittajan tekemän kehystämisen prosessin osalta nojaan Erving Goffmanin määritelmään kehystämisestä. Päivitän Goffmania Juho Ruotsalaisen teorialla diginatiivisuudesta, joka auttaa ymmärtämään, miten toimittajat mukautuvat muuttuviin julkaisualustoihin. Esittelemäni teorioiden pohjalta tiivistän oman menetelmäkuvioni, jonka avulla voi verrata journalistisen jutun versioita eri julkaisualustoilla. Olen kerännyt tutkimukseni määrällisen aineiston satunnaisesti valitun viikon ajalta Instagramista marraskuulta 2019. Laadullinen aineisto on valittu tämän aineiston pohjalta. Lisäksi olen laajentanut laadullisen aineistoni niin, että se sisältää kutakin Instagram-versiota vastaavat verkkosivujen ja painetun sanomalehden versiot. Tämän pro gradu -tutkielman määrällisen analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että Instagramissa painottuu Lifestyle-sisällöt. Instagram sovelluksena mahdollistaa erilaisia lisättyjä ominaisuuksia, joita muut julkaisualustat eivät tutkimukseni hetkellä mahdollistaneet. Instagramjulkaisujen osalta suosituin lisätty ominaisuus oli aihetunniste ja Instagram-tarinoiden osalta gif. Laadullisen analyysin perusteella voidaan sanoa, että Instagramin luomat konkreettiset puitteet kaventavat huomattavasti toimittajan ilmaisua, sillä Instagramissa ei ole verkon ja sanomalehden kaltaista tilaa otsikolle, ingressille ja leipätekstille eikä kuvatekstille. Instagram rajoittaa erityisesti tekstin mittaa. Lisäksi selvisi, että tutkimukseni uutismediat suosivat Instagramissa ilmaisussaan puhekielisyyttä, emojeja ja finglishiä. Lisäksi uutismediat keskittyivät sovelluksessa vuorovaikutuksen luomisen sijaan houkuttelemaan käyttäjiä verkkosivuilleen niiden ominaisuuksien avulla, joita Instagram tarjoaa