Epäsymmetrinen informaatio Suomen terveysvakuuttamisessa

Epäsymmetrinen informaatio on aihe, jota on taloustieteessä tutkittu jo pitkään. Vakuutustoiminnassa epäsymmetrinen informaatio nähdään epäsuotuisana vakuutuksenantajalle, joka ei pysty keräämään tietoa vakuutuksenottajapuolen käyttäytymisestä. Koska tämä käyttäytyminen voi vaikuttaa vakuutettuun riskiin ja vakuutuksenantajan odotettuihin kuluihin, voi epäsymmetrinen informaatio aiheuttaa tehottomuutta ja kannattamattomuutta vakuutusliiketoiminnassa. Vakuutustieteessä epäsymmetrinen informaatio aiheuttaa pääasiassa kahdenlaista ilmiötä, haitallista valikoitumista ja moraalikatoa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia epäsymmetristä informaatiota suomalaisessa terveysvakuutusjärjestelmässä, joka koostuu sosiaalivakuutuksen sairausvakuutuksesta sekä vapaaehtoisista terveysvakuutuksista. Lisäksi tutkimuksella halutaan selvittää näissä vakuutuksissa käytettäviä torjuntakeinoja epäsymmetristä informaatiota vastaan. Tarkoituksena on tarkastella järjestelmää kokonaisuutena sekä samalla vertailla sosiaali- ja yksityisvakuutusta epäsymmetrisen informaation näkökulmasta. Tutkimusongelmia lähdettiin selvittämään kvalitatiivisin metodein kirjallisuuskatsauksen ja teemahaastatteluiden avulla. Kirjallisuuskatsauksella haluttiin tarkastella, miten moraalikato ja haitallinen valikoituminen ovat ilmenneet ja vaikuttaneet terveyden vakuutuksissa aikaisemman kirjallisuuden ja tutkimuksen perusteella. Teemahaastatteluilla syvennyttiin asiantuntijoiden näkemyksiin epäsymmetrisestä informaatiosta ilmiönä sekä sitä vastaan käytetyistä torjuntakeinoista Suomessa. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa selvisi, etteivät vakuutuksenantajat ole kovin huolissaan epäsymmetrisen informaation ongelmista terveysvakuutuksissa. Ilmiön olemassaolo tunnistetaan ja sen esiintymisen muodot olivat suurelta osin linjassa kirjallisuuskatsauksessa läpikäytyjen tutkimusten kanssa. Haitallista valikoitumista ei esiinny pakollisessa sairausvakuutuksessa, vaan pelkästään vapaaehtoisissa vakuutuksissa. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan pitäneet haitallista valikoitumista kovin yleisenä ja uskoivat vakuutuspäätökseen vaikuttavan enemmän omat kokemukset, tottumukset ja asenteet kuin käsitys omasta riskistä. Moraalikadon ilmenemismuodoista yksityisissä vakuutuksissa merkittävimmäksi nousi kasvava terveyspalveluiden käyttö. Sairausvakuutuksen osalta erityisesti heikot elämäntavat nähtiin haasteena vakuutusjärjestelmälle. Asiantuntijahaastatteluiden perusteella epäsymmetrinen informaatio ei näytä olevan vakuutuksenantajille merkittävä ongelma erityisesti tehokkaiden ja kehittyneiden torjuntakeinojen ansiosta. Erityisen tärkeäksi haitallisen valikoitumisen torjuntakeinoksi yksityisissä terveysvakuutuksissa nousi hyvä vastuunvalinta, johon kuuluu terveysselvitys ja sen hyödyntäminen vakuutuksen myöntämispäätöksessä. Moraalikadon merkittävimmät hallintakeinot sekä sairaus- että yksityisissä vakuutuksissa ovat omavastuut, vakuutuksen kattavuus ja sen sisältö sekä vakuutusten väärinkäytön torjuminen vakuutusjärjestelmien avulla