HIIT-harjoittelu sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuksessa

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sydänkuntoutusta Tays Sydänsairaalassa. Opinnäytetyössä oli tarkoituksena tuottaa HIIT-harjoittelun kuntoutusmalli, jonka voisi toteuttaa osaksi sepelvaltimotautipotilaan liikunnallista kuntoutusta. HIIT-harjoittelun fysiologisia vaikutuksia ja itse harjoittelumuotoa on tutkittu maailmalla tarkoituksellisesti jo muutaman vuosikymmenen ajan. Näissä tutkimuksissa on havaittu harjoittelumuodolla olevan erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa parantavia vaikutuksia. Tästä syystä kyseisen harjoittelumuodon mahdollisuuksia sydänpotilaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa on alettu kartoittamaan ja tutkimaan, mikä juontaa innoituksen tähän opinnäytetyöhön. Tays Sydänsairaala toimi työelämäkumppanina ja toimeksiantajana. Opinnäytetyö tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, ja se sisältää alan kansainvälisiä asiantuntijahaastatteluita, kuntoutusmallin sepelvaltimotautipotilaille Suomessa sekä itse kirjallisuuskatsauksen. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa kerättiin kahdesta kansainvälisestä tietokannasta sekä manuaalisesti. Katsaukseen valittiin kriteerien perusteella yhteensä 29 tutkimusta. Aineiston analyysiä tehdessä otettiin huomioon erityisesti tutkimuksissa käytetyt harjoittelumuotojen suoritusmetodit ja protokollat, turvallisuus sekä fysiologiset vaikutukset ja muutokset sepelvaltimotautipotilailla harjoittelun seurauksena. HIIT-harjoittelun vaikuttavuus on osoitettu Suomessa ja kansainvälisesti useissa tutkimuksissa. Tästä syystä työssä suositellaan HIIT-harjoittelun lisäämistä osaksi sepelvaltimotautipotilaan liikunnallista kuntoutusta siinä esitellyn kuntoutusmallin pohjalta. Tämän työn perusteella voidaan todeta, että HIIT-harjoittelu on oikein ohjelmoituna turvallista sekä tutkitulle potilasryhmälle optimaalista.Physiological effects of HIIT and the training method itself have been researched and studied worldwide for several decades now. These studies have found that HIIT improves especially cardiorespiratory fitness. Hence, there has been a growing interest towards the potential of HIIT in cardiac rehabilitation, a fact that also contributed to this study being commenced in co-operation with the Heart Hospital of Tampere University Hospital. This study was conducted as an integrating literature review including HIIT rehabilitation protocol and interviews from experts of this field. The purpose of this study was to produce a protocol for HIIT to be implemented into the rehabilitation of coronary artery disease patients. Manual methods and two international databases were used for search of the material. A total of 29 studies were selected to be included in the literature review in the end. Especially the methods and protocols of performing HIIT, safety and physiological effects in coronary artery disease patients were taken into account when analysing these studies. According to a number of researches conducted in Finland and abroad, HIIT has proved out to be a successful method in the rehabilitation of coronary artery disease patients Therefore, this study also suggests the implementation of HIIT into the rehabilitation of coronary artery disease patients. Furthermore, this study also suggests that when conducted and performed correctly, HIIT is safe for coronary artery disease patients