Koulutusmalli raskaudenaikaisen masennuksen ja ahdistuksen tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja hoitamisesta äitiysneuvolassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaista lisätietoa ja -koulutusta neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat raskaudenaikaisesta masennuksesta ja ahdistuksesta. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää tämän tiedon perusteella koulutusmalli ja -materiaali raskaudenaikaisesta masennuksesta ja ahdistuksesta, jota voi hyödyntää neuvolaterveydenhoitajien ja terveydenhoitajaopiskelijoiden koulutuksessa. Kehitetyn koulutusmallin ja -materiaalin tavoitteena on toimia valmiina koulutuspakettina. Sitä voi hyödyntää myös pohjana koulutuksia suunniteltaessa. Opinnäytetyön ensimmäisenä kehittämistehtävänä on järjestää työpaja eri yhteistyötahojen asiantuntijoiden kanssa koulutusmallin keskeisten teemojen tuottamiseksi. Toisena kehittämistehtävänä on tuottaa tietoa ja osaamista terveydenhoitajille ja terveydenhoitajaopiskelijoille raskaudenaikaisen masennuksen ja ahdistuksen varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja tuen antamiseen. Opinnäytetyö on osa Co-creation Orchestration -hanketta (CCO). Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston keruussa hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä sähköisessä työpajassa. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista analyysia. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan raskaudenaikaista masennusta ja ahdistusta. Näitä käsitellään riskitekijöiden ja niiden aiheuttamien haittojen näkökulmasta. Tietoperustassa tarkastellaan myös sitä, miten raskaudenaikaista masennusta ja ahdistusta Suomessa tällä hetkellä seulotaan ja hoidetaan. Sähköisessä yhteiskehittämispajassa keskeisimmiksi teemoiksi, joihin neuvolan terveydenhoitajien koettiin tarvitsevan lisäkoulutusta, nousivat faktatieto raskaudenaikaisesta masennuksesta ja ahdistuksesta, asiakaslähtöinen kohtaaminen, voimavarojen tukeminen ja lisääminen, puheeksi ottaminen, hoitopolut ja tukipalvelut sekä terveydenhoitajan osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi. Koulutusmalli rakennettiin näistä teemoista hyödyntämällä konstruktivistista lähestymistapaa yhdistämällä sähköisessä yhteiskehittämispajassa tuotettua tietoa sekä tutkimus- ja teoriatietoa. Koulutusmallia ei ole testattu käytännössä, joten jatkotutkimuksena voisi tarkastella terveydenhoitajien kokemuksia koulutusmallin hyödyllisyydestä